Pöh! Istuin tänään maltillisesti koulun kirjastossa koko päivän ja opiskelusta saamani päänsäryn tuloksena suuntasin koulun jälkeen suoraan optikolle ja kappas kappas tilasin kahdet silmälasit. Olen ollut ilmeisesti jo jonkin aikaa vahvasti likinäköinen, itse tunnustamatta asiaa ollenkaan. Sain kahdet lasit yhden hinnalla ja nyt olen istunut tässä koneella pohtien, että mitkäs lasit mä nyt sitten tulinkaan hankkineeksi. Olen siis yrittänyt etsiä omien pokien tyylisiä laseja netistä. Toiset laseistani oli muoviset ja kulmikaat ja toiset sellaiset riskilasit, jonka tyylisiä pokia olenkin tänne blogiin aiemmin jo viime keväänä postaillut.
Saan odottaa 10 päivää ennen kuin saan lasini optikolta ja paljastan kuvia ja silmälasi-malleja vasta sitten kun omat silmälasit saapuvat. Ihanaa, että vihdoinkin tulen näkemään maailman kaikessa sen kauneudessaan. Saattaa olla, että mun kirjastoihastukset muuttuvat alta aikayksikön kun alan taas näkemään. Ihmisten kaikki epäkauneuspilkut tulee esille kun laittaa lasit nenälle. Not nice :D
maanantai 17. lokakuuta 2011
Oon viime aikoina kaivannut kovasti mun ja Annin Aasian reissulle. Seikkailu oli mun elämäni paras kokemus ja Kambodza ehdottomasti matkan parhain osa ja siksi halusi ripustaa matkalta pari muistoa seinälleni.
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Joskus on otettava ohjat omiin käsiin
Olen vieläkin ihan super innoissani menneen viikon luennosta! Upeinta koko luennossa oli sen yllättävyys. Luennoitsija astui 200 oikeustieteen opiskelijan eteen mustissa nahkahousissaan ja ilmoitti ettei hän tiedä laista teoriassa mitään, mutta että hänellä on kyllä runsaasti kokemusta lain rikkomisesta käytännössä. Mies kertoi istuneensa yhteen laskettuna vuoden kiven sisällä.
Kysymyksessä ei ollut mikään Bandidos-yrmy vaan kansalaisaktivisti, joka oli tullut pitämään meille luentoa kansalaistottelemattomuudesta. Oli upeaa seurata miten me itseämme- ja "toimivaa oikeusjärjestelmää" täynnä olevat oikishempukat vaihdoimme mielipidettämme täysin niiden kahden tunnin aikana, kun nahkapöksy luennoi meille siitä, miten tärkeää tottelemattomuus on. Ei lainsäätäjät ole mitään ylifiksua porukkaa siinä mielessä, että he ihan itsestään osaisivat ihmisille jakaa ihmisoikeuksia tai asettaa rajoituksia luonnon pelastamiseksi. Joskus suuremmat muutokset tarvitsevat radikaalimpia otteita. Joskus itsensä kahlitseminen kuormureihin on tarpeen, jotta todellinen muutos saataisiin aikaiseksi.
Lainaten opiskelukirjallisuuttamme: "kaikki tämän päivän narrit eivät aina ole huomisen ritareita". On olemassa kansalaistottelemattomuutta, joka vielä seuraavana vuosikymmenenäkin tuomitaan vain turhanpäiväiseksi anarkiaksi. Luennoitsijamme mukaan kansalaistottelemattomuus punnitaan aina jälkikäteen. Se on usein tuomari tuomioistuimessa, joka päättää rikkoiko aktivsti lakia vaiko eikö.
Kansalaistottelemattomuus on kuitenkin erittäin merkittävä ja tärkeä osa yhteiskunnan kehitystä ja sillä on merkittävä tehtävä demokratian ylläpidossa. Laki ei ole koskaan absoluuttisen oikeudenmukainen ja saavuttaaksemme todellisen oikeudenmukaisuuden, on meidän joskus toimittava lainvastaisesti.
Uutisemme on tälläkin hetkellä täynnä kansalaisaktivismia, joka koettelee maittensa lakien rajoja. Mielenosoitukset Egyptissa, Libyassa tai Tunisiassa eivät todellakaan olleet maiden lakien mukaisia. Maiden hallituksen vastustivat mielenosoituksia voimakeinoin ja puhtaasti lain näkökulmasta, olivat mielenosoitukset ehdottoman tuomittavia. Harva meistä kuitenkaan sanoisi, että demokratian vaatiminen kaduilla olisi ollut väärin. Kansa otti ohjat käsiinsä oikeudenmukaisuuden nimissä.
Samanlaisia voimassa olevaa lakia haastavia mielenosoituksia on pidetty aiemminkin. Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että mustien väkivallattomat mielenosoitukset mustien kansalaisoikeuksien puolesta 1950-luvun USAssa, olivat täysin oikeutettuja. Emme pysty enää kuvittelemaan maailmaa, jossa kansa olisi jaoteltu eri kahviloihin, busseihin ja kouluihin sen perusteella minkä värisiä ihmiset ovat, tai että äänestysoikeus olisi vain tietyn värisillä ihmisillä. Niin ei enää olekaan, ja tämä vain siksi, koska osa kansasta nousi olemassa olevaa lakia vastaan. Muuttaakseen voimassa olevaa lakia, uhkasivat mustat mielenosoittajat laki,a rikkomalla laissa säädettyjä normeja. He tulivat pidätetyiksi useampaan otteseen ja altistivat itsensä laissa oikeutetulle väkivallalle sekä yleiselle pahennukselle. Loppu peleissä muu kansa sekä lainsäätäjä ymmärsivät, että suurin ongelma oli syrjivä lainsäädäntö. Laki muutettiin ja mustille myönnettiin samat oikeudet kuin valkoisillekin.
Kansalaistottelemattomuudella on kuitenkin selkeät säännöt. Kriteerit oikeutetulle kansalaistottelemattomuudelle riippuvat hiukan siitä, kenen kriteereihin uskoo. John Rawlsin mukaan kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää vain tilanteissa, joissa kysymys on äärimmäisestä epäoikeudenmukaisuudesta ja vain kun kaikki lailliset keinot on käytetty loppuun. Jûrgen Habermas puolestaan puolustaa kansalaistottelemattomuutta kaikissa tilanteissa ja sanoo, että sen olevan osa demokraattista yhteiskuntaa. Demokraattinen oikeusvaltio ei Habermasin mukaan voi vaatia kansalaisiltaan ehdotonta lainnoudattamista.Selvää kuitenkin on, että väkivalta kansalaistottelemattomuuden nimissä tuskin on oikeutettua. Väkivallattoman vastarinnan puolesta ovat puhuneet mm. Martin Luther King Jr sekä Mahatma Gandhi.
Lain sokea noudattaminen on vaarallista. Natsi-Saksa on vain yksi esimerkki siitä, miten lain noudattaminen todellisuudessa on moraalisesti epäoikeudenmukaisin teko. Kaiken tämän vuoksi olen minäkin väkivallattoman oikeudenmukaisuuden puolustamisen puolesta, vaikka tämä tarkoittaisi joissakin tapauksissa voimassa olevan lain rikkoimista.
Kysymyksessä ei ollut mikään Bandidos-yrmy vaan kansalaisaktivisti, joka oli tullut pitämään meille luentoa kansalaistottelemattomuudesta. Oli upeaa seurata miten me itseämme- ja "toimivaa oikeusjärjestelmää" täynnä olevat oikishempukat vaihdoimme mielipidettämme täysin niiden kahden tunnin aikana, kun nahkapöksy luennoi meille siitä, miten tärkeää tottelemattomuus on. Ei lainsäätäjät ole mitään ylifiksua porukkaa siinä mielessä, että he ihan itsestään osaisivat ihmisille jakaa ihmisoikeuksia tai asettaa rajoituksia luonnon pelastamiseksi. Joskus suuremmat muutokset tarvitsevat radikaalimpia otteita. Joskus itsensä kahlitseminen kuormureihin on tarpeen, jotta todellinen muutos saataisiin aikaiseksi.
Lainaten opiskelukirjallisuuttamme: "kaikki tämän päivän narrit eivät aina ole huomisen ritareita". On olemassa kansalaistottelemattomuutta, joka vielä seuraavana vuosikymmenenäkin tuomitaan vain turhanpäiväiseksi anarkiaksi. Luennoitsijamme mukaan kansalaistottelemattomuus punnitaan aina jälkikäteen. Se on usein tuomari tuomioistuimessa, joka päättää rikkoiko aktivsti lakia vaiko eikö.
Kansalaistottelemattomuus on kuitenkin erittäin merkittävä ja tärkeä osa yhteiskunnan kehitystä ja sillä on merkittävä tehtävä demokratian ylläpidossa. Laki ei ole koskaan absoluuttisen oikeudenmukainen ja saavuttaaksemme todellisen oikeudenmukaisuuden, on meidän joskus toimittava lainvastaisesti.
Uutisemme on tälläkin hetkellä täynnä kansalaisaktivismia, joka koettelee maittensa lakien rajoja. Mielenosoitukset Egyptissa, Libyassa tai Tunisiassa eivät todellakaan olleet maiden lakien mukaisia. Maiden hallituksen vastustivat mielenosoituksia voimakeinoin ja puhtaasti lain näkökulmasta, olivat mielenosoitukset ehdottoman tuomittavia. Harva meistä kuitenkaan sanoisi, että demokratian vaatiminen kaduilla olisi ollut väärin. Kansa otti ohjat käsiinsä oikeudenmukaisuuden nimissä.
Samanlaisia voimassa olevaa lakia haastavia mielenosoituksia on pidetty aiemminkin. Olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että mustien väkivallattomat mielenosoitukset mustien kansalaisoikeuksien puolesta 1950-luvun USAssa, olivat täysin oikeutettuja. Emme pysty enää kuvittelemaan maailmaa, jossa kansa olisi jaoteltu eri kahviloihin, busseihin ja kouluihin sen perusteella minkä värisiä ihmiset ovat, tai että äänestysoikeus olisi vain tietyn värisillä ihmisillä. Niin ei enää olekaan, ja tämä vain siksi, koska osa kansasta nousi olemassa olevaa lakia vastaan. Muuttaakseen voimassa olevaa lakia, uhkasivat mustat mielenosoittajat laki,a rikkomalla laissa säädettyjä normeja. He tulivat pidätetyiksi useampaan otteseen ja altistivat itsensä laissa oikeutetulle väkivallalle sekä yleiselle pahennukselle. Loppu peleissä muu kansa sekä lainsäätäjä ymmärsivät, että suurin ongelma oli syrjivä lainsäädäntö. Laki muutettiin ja mustille myönnettiin samat oikeudet kuin valkoisillekin.
Kansalaistottelemattomuudella on kuitenkin selkeät säännöt. Kriteerit oikeutetulle kansalaistottelemattomuudelle riippuvat hiukan siitä, kenen kriteereihin uskoo. John Rawlsin mukaan kansalaistottelemattomuus on hyväksyttävää vain tilanteissa, joissa kysymys on äärimmäisestä epäoikeudenmukaisuudesta ja vain kun kaikki lailliset keinot on käytetty loppuun. Jûrgen Habermas puolestaan puolustaa kansalaistottelemattomuutta kaikissa tilanteissa ja sanoo, että sen olevan osa demokraattista yhteiskuntaa. Demokraattinen oikeusvaltio ei Habermasin mukaan voi vaatia kansalaisiltaan ehdotonta lainnoudattamista.Selvää kuitenkin on, että väkivalta kansalaistottelemattomuuden nimissä tuskin on oikeutettua. Väkivallattoman vastarinnan puolesta ovat puhuneet mm. Martin Luther King Jr sekä Mahatma Gandhi.
 |
| Mahatma Gandhi |
Lain sokea noudattaminen on vaarallista. Natsi-Saksa on vain yksi esimerkki siitä, miten lain noudattaminen todellisuudessa on moraalisesti epäoikeudenmukaisin teko. Kaiken tämän vuoksi olen minäkin väkivallattoman oikeudenmukaisuuden puolustamisen puolesta, vaikka tämä tarkoittaisi joissakin tapauksissa voimassa olevan lain rikkoimista.
Hisingen 4 life!
Pitkään toivomani sunnuntai-retki Hisingenin rannoille tapahtui tänään. Vietimme Julian kanssa aurinkoista sunnuntaita Hisingenissä käyskennellen. Otimme aluksi lautan Roselundin satamasta Lindholmeniin joka sijaitsee Hisingenin saarella Göteborgin edustalla. Vietimme mukavat pari-kolmetuntia kuljeskellen muuan muassa Eriksbergin satama-alueella ottaen kuvia, pysähtyen välillä pienelle kahvittelutauolle. Hieno päivä kertakaikkiaan!
 | |
| Välttämätön fika-hetki laiturilla |
 |
| Göteborg |
Opintolaina
Sen kunniaksi, että opintotuki Kelasta tuli pari viikkoa sitten ja vuokranmaksu on parin viikon päästä, olen tutustunut opintolainanehtoihin. Huolimatta siitä, että koko koulutukseni perustuu yhtä kuivien tekstien lukemiseen, tylsistyin pahemman kerran lukiessani lainanehtoja. Ehtoihin syventymisen sijasta rustasin stereotypioita vahvistavan listan eri aloja opiskelevien opiskelijoiden suhtatumisesta opintolainaan.
Opintolainan ehtoihin tutustuessa.
Juristi: Luotto oikeusjärjestelmään on niin suuri, että lukee lainaehdot pikakelauksella ymmärtämättä sanaakaan. Juristi ajatellee että jos jotain ongelmia tulee kuluttajansuojalaki pelastaa loppupeleissä.
Ekonomi: Vertailee pankkeja ja lainankorkovaihtoehtoja suurella hartaudella. Tarkistaa pörssikurssit ja vahvistaa euriborin kurssit viimeisen viiden vuoden ajalta. Löytää taloudellisimman vaihtoehdonb
Valtiotieteilijä: yrittää lukea lainanehdot mahdollisimman tarkasti ja tekee yhteiskunnallisia havaintoja ehtojen sisällöstä. Tulkitsee lainaehtoja poliittisesta näkökulmasta ja tulee lopputulokseen, että edellinen hallitus on munannut. Demokratian tulisi toteutua paremmin myös rahoitusmarkkinoilla.
Humanisti: lukiessaan lainanehtoja, on onnellinen, että on valinnut opiskelualakseen jotain mielenkiintoisempaa. Tuntee ahdistuksen kurkussaan ja tekee jotain luovaa heti lainaa haettuaan.
Kun tilille rapsahtaa useampi tonni:
Juristi: toteaa että tältä se tuntuu sitten aina palkkapäivänä
Ekonomi: on sormet syyhyten valmiina sijoittamaan koko summan kultaan ja näkee jo silmissään, kuinka muutaman vuoden päästä opintolaina on muuttunut kiiltäväksi bemariksi
Valtiotieteiljä: usko pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon vahvistuu. Kuinka upeaa onkaan, että valtiomme tukee opiskelijoita lainantakauksella. Opiskelijoiden tukeminen tulee olemaan valtiotieteilijän poliittisenohjelman tärkein teema seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Humanisti: tuntee huonoa omatuntoa. Kaikilla tässä maailmassa ei ole mahdollisuutta tällaisiin rahoihin. Kuinka moni nälkäinen lapsi tulisikaan ruokittua tällä summalla rahaa.
Mitä tekee opintolainalla?
Juristi: ostaa uuden nahkakantisen lakikirjan ja uuden asiallisen asukokonaisuuden.
Ekonomi: ostaa kultaa ja osakkeita
Valtiotieteilijä: ostaa kirjan "Demokraria: pelastus maailmalle", maksaa puolueen vuosimaksun ja laitaa loput rahat säästöön
Humanisti: tekee lahjoituksen Unisefille ja Pelastakaa eläimet RYlle.
Pyydän anteeksi. Stereotypiat on pepusta!
Opintolainan ehtoihin tutustuessa.
Juristi: Luotto oikeusjärjestelmään on niin suuri, että lukee lainaehdot pikakelauksella ymmärtämättä sanaakaan. Juristi ajatellee että jos jotain ongelmia tulee kuluttajansuojalaki pelastaa loppupeleissä.
Ekonomi: Vertailee pankkeja ja lainankorkovaihtoehtoja suurella hartaudella. Tarkistaa pörssikurssit ja vahvistaa euriborin kurssit viimeisen viiden vuoden ajalta. Löytää taloudellisimman vaihtoehdonb
Valtiotieteilijä: yrittää lukea lainanehdot mahdollisimman tarkasti ja tekee yhteiskunnallisia havaintoja ehtojen sisällöstä. Tulkitsee lainaehtoja poliittisesta näkökulmasta ja tulee lopputulokseen, että edellinen hallitus on munannut. Demokratian tulisi toteutua paremmin myös rahoitusmarkkinoilla.
Humanisti: lukiessaan lainanehtoja, on onnellinen, että on valinnut opiskelualakseen jotain mielenkiintoisempaa. Tuntee ahdistuksen kurkussaan ja tekee jotain luovaa heti lainaa haettuaan.
Kun tilille rapsahtaa useampi tonni:
Juristi: toteaa että tältä se tuntuu sitten aina palkkapäivänä
Ekonomi: on sormet syyhyten valmiina sijoittamaan koko summan kultaan ja näkee jo silmissään, kuinka muutaman vuoden päästä opintolaina on muuttunut kiiltäväksi bemariksi
Valtiotieteiljä: usko pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon vahvistuu. Kuinka upeaa onkaan, että valtiomme tukee opiskelijoita lainantakauksella. Opiskelijoiden tukeminen tulee olemaan valtiotieteilijän poliittisenohjelman tärkein teema seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Humanisti: tuntee huonoa omatuntoa. Kaikilla tässä maailmassa ei ole mahdollisuutta tällaisiin rahoihin. Kuinka moni nälkäinen lapsi tulisikaan ruokittua tällä summalla rahaa.
Mitä tekee opintolainalla?
Juristi: ostaa uuden nahkakantisen lakikirjan ja uuden asiallisen asukokonaisuuden.
Ekonomi: ostaa kultaa ja osakkeita
Valtiotieteilijä: ostaa kirjan "Demokraria: pelastus maailmalle", maksaa puolueen vuosimaksun ja laitaa loput rahat säästöön
Humanisti: tekee lahjoituksen Unisefille ja Pelastakaa eläimet RYlle.
Pyydän anteeksi. Stereotypiat on pepusta!
maanantai 10. lokakuuta 2011
Ei mulla täällä sillee kylmä ole
Ei mulla täällä sillee kylmä ole, mutta tuossa kun sytyttelin kynttilää ikkunalaudalla, niin ulkoa tuleva viima sammutti tulitikun kolme kertaa. Lääke tulevaan talveen on varmastikin villapaita, teen juonti ja äidin kutomat villasukat. Kaikille jotka ovat huolissaan paloturvallisuudesta ilmoitan, että tulipalo on hallinnassa, eiku? Kunhan vitsailen. Vaikka ei kyllä saisi. Vartioin kynttilöitä ja pian omistan myös palopeitteen. Palohälytin on.
Vilkaisin tuossa äsken hyvin mielenkiintoista blogia, jota pääsette vilkaisemaan tästä. Nappasin blogista päivän blogisitaatin, joka kuuluu: "Pue päälle ja lue!!". Hauskasti sanottu ja ah niin totta joissakin tilanteissa. Sitaatti on blogipäivityksestä, jossa kritisoidaan mm. naistenlehtien keskittymistä kevyisiin ja pinnallisiin aiheisiin. Itse en ole muodostanut jyrkkää kantaa mihinkään suuntaan koskien naistenlehtiä, mutta mielestäni teksti sisälsi muutaman mielenkiintoisen oivalluksen ja erityisesti tekstiin liittyvä kuva oli mielestäni hulvaton.
 |
| Mummilta ja mammalta saamani ruusut ja tuulessa (kaksi U-kirjainta) lepattavat kynttilät |
sunnuntai 9. lokakuuta 2011
Viikon parhaat
Viikon kohokohta
Viikon huippuhetki oli äidin ja mummin vierailu Göteborgissa. Rouvat saapuivat perjantai-iltana ja hurmasivat lentokenttäbussista nuoren herrasmiehen, jonka nämä rämpsäkät rouvat tietysti kutsuivat seuraavana iltana kanssamme illalliselle. Ihan ventovieraasta herrasta ei kuitenkaan ollut kysymys, vaan Henkasta, joka pari viikkoa sitten oli täällä minun luonani paistelemassa herkullisia pihvejä Göteborgin suomenruotsalaiselle seurueelle. Henkka oli ollut pienellä visiittillä Suomessa ja matkallaan takaisin Göteborgiin tuli räiskyvän suomalaisnaisen yllättämäksi. Viikon paras ilta
Kävimme lauantai-iltana syömässä ravintola Linnéterassenissa, jossa nautimme herkulliset pohjoismaiset menut maistuvine viineineen. Suosittelen ehdottomasti Linnéterassenia. Ravintola on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen ja lämpimänruuan saa täysin kohtuulliseen hintaan. Olen syönyt Linnéterassenissa aiemmin mm. makuhermoja hivelevää kala-mereneläväkeittoa, josta maksoin 149 kr ja nieriää valkokastikkeella ja perunalla ja tuolloin ateria maksoi vain 99 kr. Linnéterassen onnistuu hienosti tekemään maukasta, pohjoismaista ruokaa. |
| Mummi ja Laura söivät kantarelli leipää alkupalaksi |
 |
| Henkka ja Lauran äiti söivät alkupalaksi silliä eri muodoissa |
Viikon kulttuuri-pläjäys
Heräsimme lauantaina kauniiseen auringopaisteeseen ja päivämme alkoi upeasti Vilma-mummini omalla Neljä vuodenaikaa-runolla. Mummillani on maanantaina kirjallisuuspiirin kokoontuminen ja tämän viikon tehtäväksi oli kirjallisuuspiirissä annettu runon kirjoittaminen neljästä vuodenajasta. Oli ainutlaatuinen elämys aloittaa päivä mummin oman runon tulkinnalla. Mummin omasta ujostelusta ja taitojen vähättelystä huolimatta, olimme minä jä äitini hyvin vaikuttuneita mummin kauniista runosta.
 | ||||
| Sain mummilta Fazerin käsintehtyjä konvehteja tuliaiseksi Suomesta |
Viikon kirpputori- hankinta
Kävin Myrorna-kirpputorilta ostamassa pari tuolia, jottei mummin ja mamman tarvitsisi juoda aamukahviaan lattialla istuen. Onnistuin löytämään tuoliparin, joka maksoi minulle vain 100 kr (11 euroa) verran. Tuolien kangas on hiukan kulunut, joten päällystin tuolit Ikean tuolityynyillä. Kovasti pidin tuoleista ja mummi ja mammakin kelpuuttivat tuolit hyvin aamiaisistuimikseen.
Viikon kummallisuus
Törmäsin naapuriini sattumalta iltapäivällä ja hän huuteli minulle hissiin hypätessään, että tulee käymään ovellani kun palaa asioiltaan. Minulle tuli heti hiukan epämielyttävä olo tieteässeni, että naapuri on tulossa ovelle illan aikana. Mies on oikein mukava ja hirmu ystävällinen, mutta pohjoismainen introverttiuuteni pukkaa tyypillisesti esiin huuri tällaisissa ovella käymiskysymyksissä. Juuri kun olin ajatellut, ettei tyyppi oikeasti tulekaan ovelleni, soi ovikello kello 22.34. Minun mielestäni minulla oli jo erinomainen syy olla avaamatta ovea. Tää olis liekisti ollut vaikka nukkumassa tai jotain...
Muuta hyvää tällä viikolla
Kanelipulla-päivä, Ikean lihapullat ja tehokas peittojen ja tyynyjen ostostelu puolituntia ennen Ikean sulkeutumista, uuden sisäänkäynnin löytäminen kotitaloon, uuden laukun löytäminen roskiksesta, Le Pétit Café aamiainen Hagassa sekä vanhalta tutulta halauksen saaminen kirjastossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)