Fröken nowhere goes Curitiba

Tällä kertaa elämä on kuljettanut Brasiliaan. Teen CIMOn kautta harjoittelua Curitibassa Brasiliassa. Saavuin viikko sitten sunnuntaina ja suunnitelma on nautiskella Curitiban trooppisesta ilmastosta (+10 - 24 astetta) seuraavat kolme kuukautta. Paikallinen järjestö, joka järjesti minulle harjoittelupaikan on Brazilian Experience.

Tähän mennessä asiat ovat menneet ihan mukavasti. Asunto löytyi muutamassa päivässä. Asun brasilialaisen naisen ja intialaisen nuorenmiehen kanssa Curitiban keskustassa ja harjoittelupaikkaan ja koululle on kävelymatka. Ehdin sairastua hetkeksi, mutta kohta flunssa on taltutettu.

Curitba on noin 1,8 miljoonan asukkaan kaupunki Paranán osavaltiossa eteläisessä Brasiliassa. Monen curtibanon (henkilö Curitibasta) juuret ovat Euroopassa (Italia, Ukraina, Puola, Saksa) ja osaksi siksi ihmiset ovat osaksi hyvin eurooppailaisen näköisiä. Sulaudun täällä hyvin ihmismassaan. Ihmiset kysvät minulta kadulla ohjeita ostoskeskusten löytämiseksi ja saan vaalimainoksia kaduilla siinä missä paikallisetkin.

Lisää terveisiä jatkossa!

Até mais! Beijos!

Lenkkikausi avattu

Ulkona lenkkeilykausi avattu! Whohooo! Fiilis on korkealla vaikka oikea jalka reistailee. Säärtä särkee ja kivun olen nimennyt penikaksi, vaikka anatomian mukaan penikka todellisuudessa sijaitsee toisella puolella säärtä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: toiset kutsuvat ongelmaani ehkä jumissa olevaksi pohkeeksi, minä kutsun sitä hakalaksi penikaksi. Juoksentelin tuolla Göteborgin pimeillä kaduilla ja totesin, että kaupunki on aika mäkinen. Hyperventiloinnin lomassa ihastelin kauniita taloja ja kauniisti valaistuja massiivisia kirkkoja. Taistelin merituulta vastaan rannassa ja loikin nilkat vääränä pitkin Hagan katukivetyksiä. Olen jälleen fiiliksissä tästä Göteborgissa asumisesta. On tämä aika eurooppailaisen eksoottinen kaupunkin: kaunista arkkitehtuuria ja upeita kahviloita. En malta odottaa, että kevät tulee ja tuo lämmön tullessaan.

Nyt istua jumitan Spotifyta kuunnellen. Suosittelen Veronica Maggiota, joka on siis ruotsalainen laulajatar (Spotifyn mukaan soul-popia) Erityisesti 17 år ja Jag kommer iskevät minuun. http://www.veronicamaggio.com/

Esittely blogille

Olen luonut elämässäni kaksi blogia aiemmin. Edellisen aloitin melkeinpä vuosi sitten lähtiessäni kiertämään Aasiaa Annin kanssa. Tarkoituksena oli jakaa terveisiä reissun varrelta, ilman että lämmön ja auringon hehkuttelut olisivat hieroutuneet kaikkien tuttujen ja tuntemattomien naamaan.  Loppu peleissä siinä kuitenkin kävi niin, että unohdin blogin kirjoittamisen ja keskityin Facebook profiilin päivittämiseen. Ensimmäisen blogini puolestaan perustin, kun lähdin vaihto-oppilaaksi Brasiliaan ja senkin blogin päivittäminen päättyi aiemmin kuin edes alkoi.

Blogin kirjoitusyritysten kautta olen oppinut, ettei blogin aihepiiriä kannata turhaan rajata ainoastaan yhteen aihepiiriin tai reissuun. Elämä vie ja kuljettaa, eikä minun laiska kirjoitusintoni pysy aina siinä vauhdissa mukana. Tällä kertaa olen valinnut olla rajaamatta blogin aihepiiriä ja nimetä blogin sen mukaisesti miltä minun elämäni on jo hetken aikaa tuntunut. Olen yksinkertaisesti luovuttanut ja lakannut suunnittelemasta turhaan. Kaikki parhaat asiat elämässäni ovat tapahtuneet sattuman kautta ja ilman että niiden eteen olisin erityisesti suunnitelmia tehnyt.

Aiemmista blogin kirjoittamisyrityksistäni voi jo nopeasti tehdä johtopäätöksiä: matkustelu ja pienet seikkailut ovat lähellä sydäntäni. Teen joskus itsellenikin yllättäviä ratkaisuita lähteä maailman ääriin. Yhtäkään päätöstä en ole koskaan katunut. Nykyinen olinsijaintini on Ruotsi, Göteborg. Tällä kertaa en ole kamalan kauas kotoa karannut, mutta reissun jännittävyys piileekin aivan toisissa haasteissa. Opiskeltuani koko peruskoulun ajan ruotsinkielen tunneilla ainostaan seurapiirietikettejä ja prinsessakakun eri kerroksia ja lukiossa keksityttyäni ainoastaan tunneilla hereillä pysymiseen, ei ruotsinkielen taitoni ollut ollenkaan riittävä päätteässäni aloittaa oikeustieteen opinnot...ruotsiksi. Ensimmäinen sana, jonka täällä Ruotsissa opinkin oli utmaning- haaste. Teille sitten siellä Suomessa tiedoksi, että puoli Göteborgia elää nyt siinä luulossa, että "vi finskar gillar utmaningar". Nyökyttelette vaan jos joku joskus tiedustelee väitteen paikkansa pitävyyttä.

Asun nykyään yksin omassa yksiössäni. Tämä tarkoittaa, että blogi tulee todennäköisesti päivittymään paljon, niin kauan kunnes löydän muuta tekemistä iltaisin. ;)