perjantai 24. kesäkuuta 2011

Kielen oppimisen monimutkaisuus

Sitä kiinnittää paljon enemmän huomiota sanoihin ja sanontoihin kun on hetken asunut ulkomailla ja kärsinyt kielitaitonsa rajallisuudesta. Kaikki kielen värit puuttuvat kun käy keskustelua vieraalla kielellä ja sanonnat kuulostavat kummalisilta, koska ne hahmottaa aivan liian konkreettisesti. Oltuaan muutaman kuukauden täysin kielirajoittunut, myöskään kotimaassan ei pääse pakoon kielen analysointia.

Olen kesätöissä toimistossa ja kuuntelin työni lomassa radiosta YleXn uutisia. Uutisissa kerrottiin, että sana "toveri" oli aiheuttanut hämmennystä ja ristiriitaisia tunteita jossain kunnanvaltuustossa tms. Itse uutinen oli mielenkiintoinen sekin: sanaa toveri oli arvioitu ja todettu että sanaa saa käyttää vapaasti Eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa ja muissa virallisissa yhteyksissä, vaikka sana onkin jossain asiayhteyksissä tulkittavissa melko poliittisesti kantaaottavaksi.

Uutinen sai minut miettimään sitä kuinka kielen todellinen hallitseminen on lähes mahdotonta. Uutisen ymmärtämiseksi kuulijan oli hallittava hyvin sekä suomenkieli, että tunnettava Suomen historiaa. Uutinen ei varsinaisesti tarjonnut mitään taustatietoja siitä mitä sana toveri tarkoittaa ja miksi sanaa olisi mahdollisesti epäsoveliasta käyttää. Sana toveri ei ole kovinkaan yleinen arkikielen sana, joten yleensäkin sanan oppiminen arkielämässä tai siihen törmääminen nykykirjallisuudessa, ei ole kovinkaan todennäköistä. Jos suomenkieltä opiskeleva henkilö kuitenkin olisi oppinut sanan toveri tarkoittavan jotain kaveriin tai ystävään viittaavaa, olisi hän todennäköisesti voinut olla vain entistä hämmentyneempi. Synonyymien osaaminen ei olisi antanut hänelle mitään vihjettä siitä miksi sana olisi epäkorrekti. Itse ulkomaalaisena voisin varmasti vetää johtopäätöksiä, että  kaveriin tai ystävään viittaava sana voisi olla epäkorrekti sen takia, että se olisi aikojen saatossa mahdollisesti saanut seksuaalisen vireen. Kertoo ehkä jotain minun likaisesta mielestänikin, mutta viittaa tässä nyt muissa kielissä esiintyviin kaveri/ystävä-sanan  kaksoismerkityksiin, esimerkiksi ranskankielen "petit ami" (suora käännös pieni ystävä mutta tarkoittaa poikaystävää).

Toveri on kuitenkin sanana kaukana seksuaalisesta vireestä (sekin tosin riippuu sitten ihnisen omista mieltymiksistä). Sana on niin vahvasti poliittisesti värittynyt, että sitä on vaikea käyttää edes neutraalissa ympäristössä ilman että sana särähtäisi kuulijan korvaan. Ymmärrän, että sana ei ole neutraali, mutta virallisen kannan antaminen sanan käytöstä virallisissa yhteyksissä on ehkä hiukan hämmentävää. Näin se kieli muuttuu ja osa sanoista joutaa sanojen hautuumaalle, kun ne saavat liian vahvan vireen tullakseen käytetyiksi normaalissa arkikeskustelussa taikka sitten esim Eduskunnan täysistunnossa.

Vieraskielinen olisi löytänyt sanan "toveri" varmasti sanakirjasta, mutta sanan väritys olisi voinut jäädä pimentoon. Sen sijaan Wikipedia kyllä kertoo sanan merkityksestä jo sivun ensimmäisessä lauseessa: Toveri (venäjän sanasta товарищ [tə'varʲiɕː], tovarištš) tarkoittaa kumppania, seuralaista tai ystävää, mutta sillä on myös vasemmistolaisesti värittynyt merkitys.

Jos kiinnostaa hiukankin enemmän sanan merkitys, kannataa vilkaista Wikipedian linkkin sanalle toveri. En tietenkään väitä, että Wikipedia olisi tietolähteenä paras mahdollinen, mutta uskallan väittää ettei kukaan ole kiinnostunut sanan  merkityksestä sen enempää kuin Wikipedia sanasta kertoo.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toveri 

Paluu bloggailuun

Viimeisin julkaisu 14.05.2011.

Pieni tovi on siis siitä kun viimeksi olen blogiani kirjoittanut. Syynä on ollut pääsykokeisiin lukeminen ja valmistautuminen vuoden raastavimpaan viiteen tuntiin Suomen laki salissa Porthaniassa 15.06. Päätin noin paria viikkoa ennen Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoekirjojen ilmestymistä hakea vielä kolmannen kerran opiskelemaan Suomeen. Heitin kaikki velvollisuuteni ja huvit, kuten blogin kirjoittamisen, hetkeksi syrjään ja omistauduin pääsykokeeseen lukemiselle parin kuukauden ajaksi. Intuitioni paremmasta koemenestyksestä oli kuitenkin täysi illuusio sillä ihan yhtä kuuseen meni koe tälläkin kertaa. Kesä menee nyt virhearviointia korjaillessa eli śkippaamieni kurssien uusintatentin odottaa elokuussa, ah niin rakkaassa Göteborgissa. Alan hiljalleen selviämään pienestä kokeen jälkeisestä elämän kriisistäni ja pian varmasti pääsen taas "elämä jatkuu"-fiilikseen. Paremman fiiliksen löytämisessä on avustaneet kaikki ihanat ystävät joiden kanssa pääsee taas vihdoinkin viettämään aikaa täällä Helsingissä.

Löytääkseni jälleen hiukan perspektiiviä elämään olen kuunnellut Jukkapojan ja Raappanan hienoa Kiitollisuutta biisiä. Herrat osuvat naulan kantaan.

Tyytyväisyys on vaikea laji
Maailma on täynnä joutavaa marinaa
Haluu haluu haluu, muttei saa mitä haluu
Sitku saa, mitä haluu, ei haluu, mitä saa
Kunnes jonain päivänä kenties tajuaa
Jah Jah pysyy, muu hajoaa
Vain rakkaus kelluu, muu vajoaa
Kiitollisuutta

Helposti saattaa unohtuu,
ettei elontiekään itsestään selvyys oo
Se oli niin pienestä kii,
tie oli vaarallinen,
mut jäätiin henkiin
Se saattais kostautuu,
jos mä sen teen,
että mä nostan pilviin pään
Tai humallun maallisesta materiasta
enkä pidä elämänlahjaa enää minään

Kiitollisuutta,
mä haluun nähä kiitollisuutta
Pitää olla kiitollisempi
ja joka päivä joka ilta vain enempi
Kiitollisuutta,
mä haluun nähä kiitollisuutta
Pitää olla kiitollisempi

Aina jotain puuttuu ja jotain uupuu
Pitää saada rastia joka ruutuun
Ei maallinen mieli voi muuttuu,
mut annan kiitosta sille, kelle kiitos kuuluu

Kiitosta mä sanon kiitos, Jah
Kiitosta mä sanon kiitos, Jah

Kiitollisuutta,
mä haluun vähän kiitollisuutta
Pitää olla kiitollisempi
ja joka päivä joka ilta vain enempi

Ja miksi ihmiset me valitetaan turhasta
Vaik tiedetään olot jossain muualla
Eikä tunnu pulaa meillä ruuasta
Ne heittää sitä roskiin sekä murhasta
Ei saa kuolla suruun konkurssista
Ei se saa eksyttää mua kurssista
E-ei

Vaikka kaikki ei ookaan perfektii
Pelkkää simaa ja serpentiinii
Välillä on hyvää ottaa perspektiivi
Laajentaa näköpiirii
Ja kun näkee maailma,
avaraa ja julmaakin kenties huomaankin,
on paljon, mitä ottaa selviönä
mullekin alkaa selvitä
pikku hiljaa

Olen siunattu lapsesta saakka
Olin äitini siunattu taakka
No täs on Jukka Poika ja Raappana
Konissa ziikkana ja se tulee raakana

Kiitollisuutta,
mä haluun nähä kiitollisuutta
Vähän enemmän kiitollisuutta,
mun sydämeen ja mihin ikinä mä meen
Pitää olla kiitollisempi
ja joka päivä joka ilta vain enempi
Pitää olla kiitollisempi
 

http://www.youtube.com/watch?v=MOiWk-FxTt8