Blogi jää lomalle

Hyvät ystävät ja sukulaiset!

Pistän tämän blogin hetkeksi nyt telakalle. Kirjoittaminen on kivaa, mutta kirjoittamisesta on alkunut menemään hiukan maku ja innostus. Voi olla, että palaan blogin pariin sitten kun kirjoittaminen taas innostaa. Mukavaa vuotta 2013!

Vaalea kaksio

Olin tänään auttamassa kaveriani ja hänen avopuolisoaan muutossa. Olihan se ihan mukavaa nostella laatikoita ja surffailla hissillä, mutta päälimmäisenä minulle jäi mieleen kuitenkin asunnon ihanuus. Olen koko päivän pyöritellut mielessäni tuon 50-luvulla rakennetun kerrostalokaksion nurkkia ja ihania yksityiskohtia. Kaikki kaappien avaimista parvekkeeseen ja olohuoneen ovenkarmin pyöreään muotoon, on saanut minut huokailemaan ihastuneita pihahduksia. Totesin kaverilleni jo eteisessä, että voisin hyvin kuvittella ostavani asunnon kaltaisen kodin. Asunnon keittiössä on yhä alkuperäinen kaappikalusto ja vaatekaapit avataan avaimilla. Eteisen siniharmaa tapettikin sai minut rakastumaan asuntoon vain entistä enemmän. Olen iloinen ystäväni puolesta, että hänellä on noin kaunis koti.

Joku noissa vaaleansävyisissä kaksioissa kuitenkin on! Minä selkeästi haluaisin elämää ihanassa vaaleansävyisessä kaksiossa, sillä kaikkina kateellisina päivinäni minä näen unia, joissa asun milloin kenenkin kaverini vaaleassa kaksiossa. Heitä on siis useita! Tunnen monta ihmistä, jotka elävät minun unelmaani! He asuvat ihanan poikaystävänsä kanssa vaaleassa kaksiossa, jossa on parketti ja ihana tunnelma. Olen onnellinen kavereideni puolesta, ja kun he yksi toisensa jälkeen muuttavat vaaleisiin kaksioihinsa, tulee minulle vain yhä selvemmäksi, että niin minäkin haluan...sitten joskus.

Viime vuonna kyselin hirveästi kavereilta ja muilta tahoilta, että mitä tytskyn tulee olla tehnyt ennen kuin täyttää 23 -vuotta. Keräsin jonkinnäköistä tehtävälistaa asioista, jota katu-uskottavan 23 -vuotiaan oli tulla tehnyt ennen vuosien täyttämistä. Suoritin eräänlaista siirtymätraditiota kakskakkosesta kakskolmoseen, ja loppujen lopuksi en edes suorittanut minulle annettuja tehtäviä. Nyt lähestyy sitten seuraavat synttärit. Olen lopettanut kaikenlaisen magian liittyen uusiin vuosiin, uusiin alkuihin ja syntymäpäiviin. Sitä paitsi 24 on ihan mitätön luku (siinä missä 23:kin)!

Vaikka olen luopunut synttärimagiasta, voin silti myöntää, että sydämmeni skippasi pari lyöntiä, kun tiistaina tein jotain mitä en koskaan ennen ole tehnyt. O´ou?!! Ostin second hand turkista. Ansaitsisin satikutia!

Syitä miksi ansaitsisin tuntea huonoa omaatuntoa
A. se, että turkki on jo kahteen kertaa käytetty (itse eläin ja sen jälkeen edellinen omistaja), ei ole mikään tekosyy sille, miksi turkiksen ostaminen olisi jotenkin vähemmän paha juttu
B. tarvitsisin uudet housut, eikä rahaa saisi siksi laittaa mihinkään turhiin ekstempore osotoksiin
C. turkikset on tantoille? No, olenhan pian sentään 24- vuotias täti-ihminen (viitaten siis tässä nyt vain ikääni, eikä ollenkaan sukulaissuhteisiin)


PS. Tapasin ruokakaupassa maailman mahtavimman perheen! Perheen mahtavuus tuli esille etenkin siinä, että perheen äiti kutsui minua "TYTÖKSI valkoisessa kaulaliinassa"! Muita mahtavia asioita perheessä oli se, että perheen juniori, kaksivuotias Kajsa, kosi äitiänsä kauppajonossa, ja äiti vain kohteliaasti kieltäytyi kosinnasta ja kertoi, ettei äidin kanssa voi mennä naimisiin. Kajsan tivatessa syytä, vastasi äiti, että se nyt vain olisi hiukan kummallista. Maksettuani ostokseni, pakkasi Kajsan isoveli (ehkä 6 -vuotta) minun kirjastoevääni laukkuuni ja toivotti mukavaa päivänjatkoa :)

Hinku

Uusi hinkuni olisi hakea vaikutteita pukeutumiseen eri 1900-luvun aikakausilta! Hienot lettikampaukset, nutturat ja naisellisempi pukeutuminen ei tunnu suoralta kädeltä vielä minun jutulta, mutta pienen kypsyttelyn jälkeen haluaisin pukeutua hiukan mielikuvituksekaammin, vaikutteita suomifilmeistä napaten. Vilkuilin jouluna vanhoja suomalaisia elokuvia, ja ihastuin elokuvien tunnelmaan, näyttelijöiden terveisiin mittoihin ja muotoihin ja käsikirjoitusten viehättävyyteen. Nyt haluaisinkin onkia jostain netin uumenista vanhoja suomifilmejä iltojeni ratoksi. Katsohaan tekin tästä.

Lomailut Suomessa

Parhaat hetket lomalta Suomessa:

Joulunvietto perheen kanssa Järvisydämmessä, Rantasalmella oli paras asia koko vuonna 2012. Ulkona oli paukkupakkanen, mutta tunnelma sisällä mökissä lämmin ja tunnelmallinen. Vietimme joulua isolla porukalla. Joulupöydän ääreen istutuivat: Vilma-mummi, Raija-mummi, äiti, isä, eno, pikkuveli, veljen tyttöystävä sekä minä itse. Mökki oli vuokrattu ja ruokatarjoiluista vastasi Järvisydän, joten koko joulu meni rentoutuessa ja rauhoittuessa. Liukkaat tiet saivat koko porukkamme köpöttelemään varovasti matkan mökiltä aamupalalle, mutta talvinen sää toi vain lisätunnelmaa koko pyhään. Perinteisten jouluruokien lisäksi söimme hienon joulupäivän illallisen, minkä viinisomelierina toimi enoni, Tomi. Erinomaisen seuran, Järvisydämmen taidokkaan kokin ja enoni pettämättömän viinimaun ansiosta ilta oli ikimuistoinen. Ruokailujen lisäksi nautimme joulutunnelmoinnista kodassa, löylyistä savusaunassa ja happihyppelyistä järven jäällä. Minulla oli korkeat odotukset joululle siitä lähtien kun kuulin, että joulu vietettäisiin vuokramökillä, mutta odotukseni ylittyivät moninkertaisesti. Ei voi muuta kuin kiittää ja kumartaa syvään kiitokseksi heille, jotka tekivät joulunvieton Järvisydämmessä mahdolliseksi.

Minulla oli kunnia joululomani aikana osallistua meksikolaisen oikeustieteellisendelegation vierailuun Helsingin yliopistolla. Ilta oli todella inspiroiva ja ainutkertaisuudessaan kertakaikkisen mielenkiintoinen. Sain kutsun vierailulle Suomessa asuvalta meksikolaiselta juristilta, Alfredo Gonzalez Hernandezilta, joka oli järjestänyt lakiopillisen viikon. Viikon ohjelmaan kuului vierailu mm. Korkeimmassa oikeudessa, Oikeusministeriössä ja Helsingin yliopistolla, mutta itse pääsin osallistumaan vain viimeisenä iltana. Vierailun aikana keskusteltiin pääasiallisesti rikosoikeudellisista kysymyksistä ja prosessioikeudellisista muutoksista Meksikossa. Keskustelu oli äärimmäisen rikasta ja ajatuksia herättävää. Ajatustenvaihto kahden eri oikeusjärjestelmän välillä rikastutti varmasti kumpaakin osapuolta.Yliopistolla vierailun jälkeen illastimme ravintola Ainossa

 Aivan huippu juttu oli myös ystävien tapaaminen! Sydän suorastaan pakahtuu, kun muistaa kuinka ihania ihmisiä mulla on kavereina! Kun viettää aikaa rakkaitten ja ihanien ihmisten kanssa niin tajuaa kuinka onnellinen sitä saakaan tästä elämästä olla, ja muistaa taas jälleen mikä elämässä on tärkeää. Ystävien kanssa hengailu muistuttaa myös siitä kuka minä oikeasti olen. Tunsin todella olevani kotona, kun keskustelu pikkujouluissa luiskahti taas ihmisyyden pohjamutiin, ja helsinkiläisten aatteiden puolustamiseen.Yökyläily yläaste kavereiden kanssa Kalliossa joulun välipäivinä ruokki sekin sielua koko seuraavaksi vuodeksi. Fajitakset Eerikinkadulla, Scrable, aamiainen ja kirpparikierros oli parasta mitä ihminen voi joulun jälkeen tehdä!

Haluan kiittää jokaista ihmistä erikseen ja yhdessä, jotka osallistuivat siihen, että loma Suomessa oli mahtava. Kiitos äiti, isi, Jaakko, Annina, Vilma-mummi, Raija-mummi, Tomppa, Sanna, Elina, Pauliina, Pauli, Nika, Veera, Karo, Anni, Aliisa, Marianna, Sandra, Joanna, Arttu, Alfredo, Heidi, Markus, Saara, Kaisa, Anne ja kaikki muut.

Onnelista vuotta 2013!