Ruotsalaisuudesta

Istuimme lauantaina iltaa sekalaisen porukan kesken, ja jostain syystä puoliksi suomeksi ja puoliksi ruotsiksi käymämme keskustelu johti monikultuurisiin avioliittoihin. Hiprakkainen etkoilukansa huusi toinen toisensa päälle, ja pohti millaiset kansallisuuskombot ovat tyypillisiä millekin sukupuolelle Suomessa. Suomalaisten kesken olisimme ehkä voineet käydä keskustelun suhteellisen sivistyneesti, mutta keskustelun kääntäminen ruotsiksi osoittautui pieneksi fiaskoksi. Mielenkiintoiset pohdinnat kääntyivät ruotsinkielellä ennakkoluuloisiksi yleistyksiksi, sovinistisiksi lausunnoiksi ja rotuoppia lähenteleväksi naureskeluksi. Itse päädyin lopulta puolustelemaan  tökeröitä sanavalintojamme toteamalla, että me suomalaiset emme ole tottuneita keskustelemaan maahanmuuttokysymyksistä (???????) Tilanteesta teki hankalan se, että seuran ainoa ruotsalainen ja "ei-suomenkielinen" on perhetaustaltaan iranilainen. Keskustelun loikatessa ennakkoluuloisiin yleistyksiin turkkilaisten perheiden sisäisistä valtasuhteista, alkoi tilanne näyttää siltä, että keskustelua alettii kohdistamaan ruotsalaiselle tytölle. Tyttö mainitsi useampaan kertaan, ettei ole turkkilainen ja näytti suhtautuvan tilanteeseen hiukan huumorilla.

Illan jatkuessa, oli kuitenkin täysin selvää, ettei keskustelussa ollut mitään hauskaa ruotslaisen tytön mielestä. Päädyin juttelemaan tytön kanssa kahden kesken, ja hän kertoi kohtaavansa arjessaan paljon ennakkoluuloja, ja tyhmiä vitsejä. Tyttö kaivoi puhelimensa esiin ja alkoi etsimään kuvia kahdesta veljestään, jotka hänen mukaansa näyttivät "paljon ruotsalaisemmilta". Katselin tytön kanssa kuvia hänen vanhemmista veljistään, joilla oli siniset silmät, ja jotka olivat piirteiltään vaaleampia. Kuvia katsellessamme tyttö sanoi toivovansa olevansa piirteiltään paljon vaaleampi, koska "se olisi helpompaa". Hän jopa totesi tuntevansa olevansa paljon "ruotsalaisempi", koska hänen veljensä olivat vaaleampia. Sain käsityksen, että hänellä oli parempi olo itsestään, koska hänellä oli kaksi "ruotsalaisemman näköistä" veljeä. Tyttö on Ruotsissa syntynyt ja kasvanut, koulussa menestynyt ja mukavimpia ihmisiä koko kaupungissa. Miksi ihmeessä hänen tarvitsee puolustella itseään ja omaa ruotsalaisuuttaan?

Olen kiinnittänyt viime viikkoina paljon enemmän huomiota maahanmuuttokeskusteluun Ruotsissa. Perussuomalaisia vastaavan "maahanmuutto kriittisen" Sverige demokraterna-puolueen(SD) politiikka pyörii ruotsalaisuuskäsitteen ympärillä, ja oikeus asua Ruotsin rajojen sisäpuolella lasketaan yksilön mätitahnan kulutuksella ja jonotusinnokkuudella, sillä nämä ovat "todellisen ruotsalaisuuden merkkejä". Osa puolueen eturintaman politiikoista ovat kuitenkin tulkinneet oikeutensa poliitisen agendansa ajamiseen aivan väärin, ja ovat todistetusti (video-materiaalia) haukkuneet ihmisiä rasitisesti ja huoritelleet naisia Tukholman kaduilla, ja sanoneet, ettei Ruotsi ole kotimaa muille kuin etnisesti ruotsalaisille. Politiikot kokivat samalla videolla oikeutetuksi napata kadulta teräsputket aseiksi "itsepuolustus- tarkoituksessa". Ei voi muuta sanoa, kuin että SD ja muut ruotsalaisuuspisteiden laskijat saavat minut todella surullisiksi. Musta on kamalaa, että ruotsalainen kaveri tuntee olonsa vihatuksi, ja  että hän joutuu näyttämään kuvia veljestään, jotta hän tuntisi itsensä tasavertaiseksi muiden ruotsalaisten kanssa. Tyttö kertoi menettäneensä kokonaan toivon sen suhteen, että joskus tulisi lasketuksi kantaväestöön. Hänen kohdallaan on siis aivan sama mitä hän tekee, miten hän toimii tai mikä hänen menneisyytensä on, hänet tuomitaan joka tapauksessa. Minun toiveeni on, ettei kaverini lasten sukupolvi joudu enää puolustamaan oikeuttaan asua Ruotsissa, huolimatta siitä, että isovanhemmat ovat syntyneet toisaalla.