EGG & MILK

 Oltiin kavereiden kanssa sunnuntaina pitämässä sadetta Egg & Milkissa. Kahvila tarjoilee amerikkalaista aamupalaa, juuri siihen aikaan kun pannukakkuja, baakeleita ja pekonia tulee syödäkin, eli aamusta kello 15 asti. Sistus muistuttaa tyyliltään ehtaa amerikkalaista milkshake baaria ja pannukakut maistuvat juuri siltä kuin niiden pitääkin. Pannereiden päälle saa lorottaa vaahterasiirappia täysin oman makunsa mukaan ja mieleisen baakelimaun saa valita kattavasta valikoimasta tilausta tehdessään. Egg & Milk on ehdottomasti visiitin arvoinen aamiaispaikka Göteborgissa, mutta kannattaa varautua jonotteluun, sillä amerikkalaiset pannukakut maistuvat muillekin aamiais/brunchherkuttelijoille.

Pippalot bäkkärillä

Ovat sitten pistäneet pippalot pystyyn tuohon mun takapihalle. Nappasin pari kuvaa omalta terassiltamme todisteeksi, että popitus kyllä kuuluu tänne sisälle asti. Eilen menin nukkumaan korvatulpat korvissa kun bassot raikasivat vielä tenttiinlukijoiden tutimisaikoihin.

Ihan turha festivali tuossa takapihalla ei ole kuitenkaan menossa. Summerburstissa soittaa muuan muassa koko Swedish House Mafia. Avicii, Dead Mou5, Calvin Harris yms. Oikeastaan mua harmittaa, että on tenttiliukemiset päällä, sillä kovasti tekisi mieli mennä keikkumaan tuonne terasille muiden talomme festivaalin salakuuntelijoiden kanssa. Lisää infoa Summerburstista saa tästä.

Tuossa oikeamman puoleisessa kuvassa kuuluisi näkyä festivalin lava, mutta puu on harmittavasti tuossa edessä. Mitään kovin tarkkaa artistienvakoilua ei voi meidän terassilta siis suorittaa. Sen sijaan humaltunutta (?) festarikansaa saa kyllä kiikaroitua.

Ilta Talossa

 Piipahdettiin ystäväni kanssa Talossa (Hakaniemessä) syömässä ja rupattelemassa. Talo palautti uskon Helsingin ravintola- ja illanistumistarjontaan. Ruoka oli kohtuuhintaista ja tunnelma ravintolassa mukavan rento ja ilmeikäs. Talon vessan seinämaalaus toi kauniit yläastemuistot mieleen. Kolme vuoden Kallio käyskentelyt 2000-luvun alussa palasivat mieleen tuijotellessa vessan seinää. Olen aika varma, että aika kultaa muistot, mutta Talossa kovasti uskoin siihen, että Kalliolla on oma lämmin paikkansa minun sydämmessäni.

Kalseat kuulumiset

Tänne kuuluupi kylmää kevättä, kesätyönhakua, pientä heikotusta ja prosessioikeutta. Styr och Ställ pyörät ovat palanneet taas kuvioihin ja olisin asiasta erittäin onnellinen ellei ulkona olisi 3 astetta lämmintä ja kevätpuhuri. Muutama plusaste tuntuu kylmän pyörän ohjaustangon ympärille puristettujen nyrkkien iholla Siperian kalseudelta ja nahkahanskat olen ehtinyt jo kevätonnessani kadottamaan paikkaan X (täällä kotona ne on jossain). Naama irvessä poljin aamupäivällä luennolle ja yritin eleytyä auringon paisteeseen. Uskon, että tämän päiväinen pakkaspolkaisu oli hyvä totuttelu lähestyvään Suomenvisiittiin. Lento kohti Helsingforsia startaa keskiviikkona kello 8 jotain ja Suomessa keikkuilen sitten jo 11 maissa. Pakkaan tosin koulukirjat mukaan, joten mikään superloma mulla ei ole tulossa. On kiva kuitenkin päästä nauttimaan tärkeiden ihmisten seurasta ja kevään viimeisistä lumessa kahlauksista. Nyt ajattelin pyöräyttää vielä huomiselle pienen lounaslaatikon ja sitten odottelenkin jo Nukkumattia kylään.

Kuvia keväisestä Göteborgista

Linné

Oscar Fredriks kyrka

Saluhall Briggen kulmat

Hagakyrkan

Oscar Fredriks kyrka

Hagakyrkanin puistossa kukkii jo kukkaset

Aurinkoinen päiväkävely Göteborgin satamassa

Karkauspäivän kunniaksi

Karkauspäivän kunniaksi kuva tasa-arvoisesta Ruotsinmaasta

Tässä on viimeaikoina ollut haloota siitä kuinka osalla näistä liikkennemerkkineidosta on aivan liian suuret rinnat. Tällä yksilöllä ei ole rintoja lähes ollenkaan, mutta media on kuohunut muiden liikkennemerkkiakkojen tisseistä oikein urakalla. Keskustelu on tosin saanut vastapainokseen myös paljon "ei vois vähempää kiinnostaa" - kommentteja. Tasa-arvo ei toteudu vielä täysin Göteborgin suojateillä, sillä liikennemerkkiukot ovat yhä enemmistöedustettuina, mutta eiköhän nuo täditkin ala hiljalleen yleistymään - tisseillä tai ilman. Iloista karkauspäivää kaikille!

Varaslähtö ruotsinsuomalaisten päivään

Tässä hiukan vihiä huomisista suunitelmistani. Ruotsissa vietetään huomenna 24.3 ruotsinsuomalaisuuden päivää ja Göteborgissa järjestetään isonluokan tapahtuma päivän kunniaksi. Luvassa on huippuesiintyjiä (mm. Linda Lampenius), puheita, esiintymisiä ja juhlaillallisia. Juhlan järjestää Göteborgin kaupunki, joka on viime vuodesta lähtien kuulunut suomenkieliseen hallintoalueeseen. Hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus saada palvelua kunnassa suomeksi. Tutustun asiaan huomenna tapahtumassa tarkemmin. Ihan vielä ei voi suomalaisia Göteborgissakaan rinnastaa oikeuksiensa puolesta Suomen suomenruotsalaisiin, mutta on hieno ele Göteborgin kaupungilta ottaa suomalaisvähemmistö huomioon niin kunnan palveluissa, kuin tällaisissa juhlallisuustilanteissakin. Ruotsinsuomalaistenpäivä järjestetään kattavalla budjetilla ja sen tasoinen on ollut mainostuskin. Ympäri kaupunkia on viimeisen viikon aikana näkynyt päivään liittyviä mainoksia niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Yllä oleva kuva on omalta ratikkapysäkiltäni.

PS. En löytänyt tarkkoja tilastoja ruotsinsuomalaisten määrästä Götborgissa tai Ruotsissa ylipäätään. Tilastoihin vaikuttaa se kuka lasketaan ruotsisuomalaiseksi. Wikipedian mukaan Ruotsissa asuu 470 000 ruotsinsuomalaista, joista reilu 20 000 Göteborgissa. Näihin lukuihin ei ole laskettu ruotsisuomalaisten Ruotsissa syntyneitä lapsia.

Tarinoita opiskelijan arjesta: Lunchlåda

Juttuhan on se, että täällä Ruotsissa ei osata edes haaveilla julkisella rahalla tuetusta opiskelijaruokailusta. Jos mieli tekee lounasta koulun ruokalassa, saa siitä lystistä pulittaa 60 kruunua eli sellaiset 7 euroa. Omalla opiskelijabudjetilla ruokailu koulussa onnistuu vain jos pakkaa eväät mukaansa aamulla. Köyhät opiskelijat on huomioitu kouluissa kuitenkin hyvin, sillä kaikilta kampukislta löytyy mikroaaltouunit ruuan lämmitystä varten ja parhaassa tapauksessa jääkaappikin ruuan säilytykselle. Eväät saa toki syödä koulun ravintolassa.

Olen aika laiska ja mielikuvitukseton kokki, joten äidin katkarapuKASARMIA tuli tehtyä monta padallista putkeen, ja nyt vedän samaa salsaa ilman tuota katkarapua. Opiskelijoille vinkkinä suosittelen proteiinin hankkimista pakastealtaasta, eli kanat ja luxuspäivinä katkaravut pakkasesta, niin kukkaro kiittää. En muista kuinka paljon suomalaisista pakastealtaista löytyy raaka-aine tasoista lihaa/kalaa, mutta Ruotsissa ilmiö on ainakin todella laajalle levinnyt ja elinvoimainen. Pakasteesta hankitaan niin lapsiperheiden kuin opiskelijoidenkin kanat ja kalat joista kokki saa taikoa sitten ihan oman makunsa mukaiset kotikeittiössään. Halvimmaksi tulee jos jättää proteiinin kokonaan pois, mutta olen liian laiska loihtimaan herkullisia kasvisaterioita viikko toisensa jälkeen. Riisi ketsupilla puolestaan saa mut todennäköisesti vain ostamaan sen kalliin kouluruuan oman eväsaterian sijasta, joten muutama kananpala makaroonipadoissa säästää minulta muutaman pennin lounasaikaan.

CvCvCvCv

Miten voi olla työhakemusten ja CVn täyttäminen raskasta, vaikeaa ja aikaavievää. Olen naputellut CVtäni hartiat korviin asti jännitettynä nyt kolme päivää ja pään jomotus alkaa olla sitä luokkaa, että olen jo osoittanut rukoukseni yläkertaa, että joku tulisi hakemaan mut kesätöihin täältä omalta ovelta. Niin meinasikin tänä aamuna käydä, kun suihkusta juuri tupsahtaneena avasin oven talkkarille, joka oli tulossa tekemään yksiöni vuositarkastusta. Palkallista työtä ei ollut talkkarilla minulle tarjota, mutta hiki hatussa sain kyllä siivota nurkkani, jotta tarkistus voitaisiin kaiken sekasotkun keskellä tehdä. Se on tuollaisina yllätykseni hetkinä kun sitä eniten manaa omaa siivottomuuttaan.Talkkarin viihdyttämisen lisäksi olen tänään istunut koulukavereiden kanssa ahertamassa rikosoikeuden luentokuulusteluiden parissa. Puolivakavan opiskelun jälkeen suunnattiin pub-tietovisaan Vasastanin ja syötiin oikein kunnon amerikkalaiset burgerit kaverini 24- vuotispäivän kunniaksi. Nyt istun taas kotona ja luonnostelen taas työhakemuksiani.

Ps. olis ollu kiva jos koulussa olisi harjoiteltu enemmän CVn muodostamista ja Word-taitoja.

CVssa tulee olla myös kuva

Ylikorosta älykyyttäsi - NOT

Vaikuta miellyttävältä, mutta pidättyneeltä

Hymyile vapaasti, jotta vaikutat super-rennolta

Liian innokas ei kannata olla

Jätä kiusaantuneet ilmeet työhaastatteluun

Arvoitus työnantajalle: arvaa minkä väriset silmät mulla on?

Kuvia CVn tulee ottaa monen monta, jotta voi sitten valita yhden edustavan monen epäonnistuneen joukosta.

Göteborg by kväll

Vois tehdä yhden toisen laulunkin,
Siitä kuinka kuollut on mun kaupunki,
Öisin virtapiiris vaan bitumi kovettuu

No niin

Kuollut Kaupunki-Raappana

 

Vaikka tuo yllä mainittu lurituksen pätkä kertookin todennäköisimmin Raappanan kotikaupungista Lahdesta olen ottanut oikeudekseni samaistua laulun lyriikoihin myös oman kotikaupunkini kohdalla. Pieni hiljaisuus ja rauhallisuus annettakoon Göteborgille anteeksi, onhan kyseessä sentään maanantai-ilta. En ole mikään ammattikuvaaja, kuten kuvista näkyy, mutta räpsiminen on rentouttavaa ja mukavaa. Annettakoon siis myös huonot rajaukset anteeksi tämän postauksen kirjoittaneelle.

Betyg, betyg, betyg...

 

Nostan kissan pöydälle. Ruotsalaisella juristilla ei ole tulevaisuutta jollei todistus ole kunnossa. Paras oikiksesta saatava arvosana on AB ja se on juuri se arvosana, jonka kuuluu koristella todistusta jos aikoo joskus työllistyä. Mikäli todistuksesta löytyy muita arvosanoja voi hyvin ottaa suoraan yhteyttä työttömyyskassaan ja hakea töitä Burger Kingin kassalta. Kysymyksessä ei ole opiskeljoiden keskinäinen kilpailijaopiskelijoiden sabotointimantra, vaan samaa kakkaa saa kuulla niin työantajien kuin tiedekunnankin puolelta.

Meillä oli torstaina koulussa oikisopiskeljoille suunnattu työelämään tutustuttava messu, missä iso läjä juristeja työllistäviä työnantajia esittäytyi. Keskustelu lakiasianajofirmojen kanssa oli puuduttavaa. Paljonkos sulla on opintoja takana ja kuinka paljon sun todistuksessa koreilee AB? Palkkaamisperiaatteiksi mainittiin koulutodistus ja persoonallisuus. Työntekijöistä päätellen persoonallisuudesta voidaan selkeästi joustaa, sillä samoja hapannaamoja seisoi joka tiskillä. Juristien kasvoille oli kiristetty tiukkisyrmy ja suusta tuli ennakkoon opeteltua mantraa. "Meillä on firmassa tosi hyvä henki - käydään aina lounaalla lenkillä yhdessä". "JAAHA, no milloin te sitten syötte lounasta"?

Tuollaiset messut on mielettömän vaarallisia. Ne jotka on kiinnostuneet työskentelystä asianajofirmoissa ahdistuvat pahasti, lopettavat kaiken hauskanpidon ja elämästä nauttimisen ja omistavat elämänsä arvosanojen varmistamiseen kirjaston lukusaleissa. Ne joita asianajajafirmat ei voisi vähempää kiinnostaa lopettavat koko juristiohjelman ja lukevat mielummin jotain ainetta missä sieluaan ei tarvitse myydä isoille, kylmille firmoilla ja asettaa koko tulevaisuuttaan arvosanoista päättävien professorien käsiin. En tiedä oikeen mihin itseni tuossa skaalassa laitan. Ehkä on olemassa joku sellainen suomalaisten asteikko, jossa kuivat juristit karkoittaa vain hakemasta työtä isoista asianajajafirmoista, mutta eivät kuitenkaan karkoita suomalaisopiskelijaa opintojen parista. Mun mielestä parhaansa antamisen on riittettävä. Haistatan pitkät arvosanojen sairaanmoiselle havittelulle, mutta ymmärrän hyvin, että arvosanat todistuksessa ovat kyllä ihan hyviä viittauksia omasta osaamisestani. Olisihan se kiva näyttää työhaastattelussa hyvää todistusta, mutta omaa mielenterveyttäni en aio muutaman ABn vuoksi menettää.

Viikonloppu

Loppu viikko meni niin että hujahti. Torstaina olin suomalaisen kaverini kanssa tarjoilemassa erään ruotsisuomalaisista kertovan näyttelyn avajaisissa Frölundan kirjastossa ja perjataina olimme sabotoimassa suomalaisten mainetta kovina saunaihmisinä skippaamalla saunomisen sauna-aiheisissa illanistujaisissa. Siitä voi sitten juhlan järjestäjät päätellä jotakin jos kaikki illanistujaisiin osallistuneet suomalaiset istuu mielummin saunan pukuhuonetiloissa kuin saunassa. Tuntuu vähän siltä, että koko saunomisen idea oli vaan keikutella uimapuvuissa, kikatella että saunassa on liian kuuma ja valittaa että hikoilu pilaa meikin. Saunominen hoidettiin täysin epäpyhästi pitämällä saunan ovi auki koko saunomisen ajan vaikka kiville heitettiinkin vettä tasaiseen tahtiin. Olisin vain pettynyt ja suuttunut jos olisin mennyt lauteille keikkumaan. Saunassa pitää olla kuuma ja hiki, muuten ei voi sanoa saunoneensa. Me suomalaiset vahvistimme kuitenkin toista ennakkoluuloa suomalaisista aika hyvin -joimme pönäkällisen viiniä sillä aikaa kun muut saunoivat.

Perjantai-illan juhlimisen jälkeen päädyin viettämään koko lauantain kotona nettiTVtä katsoen, hiukan koulujuttuja lukien ja siivoten. Illalla ehdin vielä askarrella valokuviakin seinille. Sain jouluna ison kasan valokuvia mummeiltani ja setäni perheeltä. Ostin viimevuonna vanhoja valokuva kehyksiä kirpputorilta ja nyt testailin valokuvien laittamista kirpparikehyksiin. Isänvanhempien hääkuvalle en ole vielä löytänyt sopivaa kehystä, mutta kuva 5-vuotiaasta äidinäidistäni pääsi jo seinälleni, sillä kehykset tuolle pienemmälle kuvalle löytyivät. Kehykset olivatkin itseasiassa aika mielenkiintoiset. Kehyksissä oli joku vanha ruotslais-kansallisromanttinen kuva ja kuvan takapuolella ruotsalaishenkinen illallismenu, jossa lukee SVENSKA AMERIKA LINJEN ja vuosiluku 1946. Olen hiukan varautunut nykyään kodin sisustamisen suhteen, sillä pelkään ettei opiskelut onnistukaan täällä Ruotsissa ja että joudunkin pakkaamaan kamat kasaan ja muuttamaan takaisin Suomeen. Sellaisessa tilanteessa on hankalaa, jos on ostanut paljon huonekaluja ja sisustuskamaa Ruotsin kotiinsa. Valokuvat onneksi liikkuvat aika mukavasti mukana mihin sitten koskaan päätyykään.

Painikaverit

Aika esitellä keväideni painikaverit.

Tänä keväänä mennään yllä olevalla kokoonpanolla. Rikos- ja prosessioikeutta. Uusintatenttien kirjat ei mahtuneet kuvaan. Harmi.

Viime keväänä mentiin tällä kokoonpanolla. Tai no ei. Kävin vaan tänään vihdoin hakemassa kaverin kellarissa säilössä olleet kirjani. Osa tuosta saldosta on kyllä viime kevään koulukirjoja, mutta esimerkiksi tuo vegekokkikirjanen ei ole mun koulukirjallisuutta (kumma kyllä). Kirjahylly alkaa täyttyä pikkuhiljaa.

Fiilikset tentin jälkeen

Fiilikset ovat päivän tentin jälkeen seuraavat

 Aluksi tuntuu että maa pettää jalkojen alta ja koko elämä kaatuu. Käyn läpi jälleen sen saman lurituksen, että Ruotissa olen vain opiskellakseni ja jos ei opinnot onnistu, ei ole elämässä mitään sisältöä. Joudun pakkamaan kamani ja muuttamaan Suomeen ja menemään töihin ja katketoitumaan jossakin paperitöissä.

 Sitten tulee viha, ärsytys ja sisulla paiskominen. Kirjoitan yhden blogi päivityksen, kiroan koko elämäntilanteeni alimpaan manalaan ja palaan koulukirjojen äärelle. Mikään muu ei tähän potutukseen auta kuin jatkossa paremmin menestyminen. Pakko lopettaa kaikki muu elämä ja keksittyä vapaa-ajalla tenttivastaamisen harjoitteluun.