Arvostan, en arvosta

Asioita joita en tänään juurikaan arvosta:
... arveluttavasti käyttäytynytttä taksikuskia joka sai minut muutama viikko sitten mitätöimään pankkikorttini suomalaiselle käyttötililleni
... sitä kuinka Nordean tilikortti tulee hakea henkilökohtaisesti pankista Helsingin keskustasta
... sitä kuinka rahan siirtäminen suomalaiselta tililtä ruotsalaiselle tilille kestää yli kolme vuorokautta
... sitä kuinka Styr och Ställ pyörien 150 kr pantit seisovat tilitiedoissa varauksina vielä viikko sen jälkeen kun pyörän on palauttanut. Nimimerkillä: takaisin maksettavia panttivarauksia lähes 40 eurolla (rahat siis vapautuvat jossain vaiheessa)
... sitä etten koskaan osaa laskea tarpeeksi päiviä rahan loppumisen ja tilisiirron tekemisen välillä
... reikää viimeisten ehjien farkkujeni haaroissa
... reikää rikkinäisessä vieraspatjassa
... kylmää viimaa ulkona

Asioita joita arvostan tänään:
... sitä että edes suomalaisella tilillä on pari ropoa
... kaverin piikkiin vietettyä viikonloppua
... ymmärtäväistä ravintoloitsijaa ja muita ymmärtäväisiä kanssaihmisiä
... rahaa lainannutta suomalaista kaveriani
... nettipankkia, josta voi aina katsoa rahatilanteen
... kaurapuuro varastoa kuivakaapin takaosassa

Kesäkuussa tulen arvostamaan:
... ilmaisia keinoja pitää hauskaa
... palkkaan sisältyvää työpaikkaruokailua
... vanhempien vierashuonetta ja ilmaista aamiaistarjoilua
... asumista euromaassa eli "bye bye" kruunun erinomainen kurssi

Voiks näin edes sanoo, tulleeks tähän pilkku

Mulla on tämä Ruotsiin paluu mennyt aika pitkälle sähköpostien kirjoittamisen parissa. Olen viettänyt päivittäin useamman hetken muotoillessani oikeaa sanamuotoa asioiden ilmaisemiseksi.

Alkuviikosta mailailin eri vuokralaiskandidaattien kanssa ruotsiksi, ja oikeiden sanamuotojen löytäminen tuntui vaikealta. Hankalaksi kaiken kirjallisen viestinnän tekee se, että opintojeni puolesta minun tulisi osata ilmoittaa asiat lyhyesti, ytimekkäästi ja selkeästi. Tekstini tulisi olla faktatykitystä, joka ei jättäisi väärinkäsityksille tilaa. Vuokra-asioita hoitaessa haluan kuitenkin vaikuttaa mukavalta ja rennolta, jotta en pelästyttäisi kaikkia asunnosta kiinnostuneita pois. Tasapainoilu selkeän, mukavan ja täsmällisen välillä on ollut vaikeaa - etenkin kun viestintä tapahtuu vieraalla kielellä. Kuivan sääntöjen lateleminen tulisi olla minulle koulun kautta tuttua, mutta siitä huolimatta päädyin googlettamaan eri sanojen synonyymimerkityksiä. Yksi kinkkisimmistä kysymyksistä oli voinko kirjoittaa, että "luovutan" asunnon vuokralaiselleni, "luovuttaa" kun viittaa oikeuskirjallisuudessa omistusoikeuden vaihtumiseen. Oikeustiede todella vaurioittaa ihmisen tervettä järkeä ja tasapainoista ajattelua. Jokaisen lähettämäni tekstiviestin ja sähköpostin sisältö tulee olla aukottoman informatiivinen.

Tänään olen yrittänyt muodostaa yhtä sähköpostia englanniksi ja toista tulevalle esimiehelleni suomeksi. Kumpaakin viestiä kirjoittaessani yritin ilmaista innostusta, kiinnostusta ja kiitollisuutta, mutta lauseiden muodostus vivahti hahmotteluvaiheessa jokatoisessa virkeessä ylimielisyyteen. Englanniksi viestittelystä minulla on paljon traumaattisia kokemuksia. Olen muun muassa kieltäytynyt treffikutsusta toivottomalla henkilölle "good luck", joka selkeästi tulkittiin ylimieliseksi säälittelyksi. Olen kutsunut lääketieteellisenkemian tohtoriksi valmistunutta tuttuani "special personiksi" joka englanniksi on siis poliittisesti korrektimpi ilmaisu kehitysvammaiselle. Tällä kertaa kysymyksessä oli kuitenkin treffikutsua ja illallislörpöttelyä asiallisemman viestin kirjoittaminen, joten kaikkien traumojen jälkeen on tuskin kummallista, että muutaman rivin sähköpostin kirjoittamiseen meni kaksi päivää.

Kaiken sähköpostirumban jälkeen voin todeta, että lauseiden hiominen on hyvää käytännön oppimista. Uskon, että sujuvassa viestimisessä voi aina edistyä ja viestien muodostamisessa kehittyä. Ehkä ensikevään työpaikanhaku- ja asunnonvuokrauspyöritys sujuu kivuttomammin ja sähköpostit lähtevät eteenpäin ilman tukipuheluiden soittamista kavereille ja perheenjäsenille.

Kevättä iholla

Oon saanut muutamana päivänä kommenttia koulukavereilta kesäisestä pukeutumisestani. Farkkushortsit ja hameet on ehkä tulkittu pohjoisesta karanneen jääkarhun kevään hehkutusyrityksiksi, mutta todellisuudessa olen vain missannut pyykkivuoroni onnellisesti nyt parin viikon verran, joten matkalaukustani löytyy enää vain kesävaatteita. Vierailulla ollut kaverini voi todistaa, että iltahippoihin haettiin vaatetusta myös pyykkikorin puolelta. Göteborgissa ei ole vielä siis kesä, vaikka reidet vilkkuu ja helmassa on kukkasia. Takki pitää olla päällä suurimman osan ajasta, paitsi silloin kun ei kehtaa yhdistää mannapuuron väristä telttatakkiaan viininpunaisiin sukkahousuihin.

Oletteko muuten vilkaisseet Subin Iholla sarjaa? Tuollainen reality koskettaa tällaista 23 -vuotiasta, elämässään ehkä joskus hukassa olevaa, naisenalkua. En yleensä nyyhkyttele leffoja tai televisiota katsoessani, mutta Iholla sarja on saanut mut kerran jo kyynelehtimään (saattoi olla myös mun sairastelusta johtuvaa silmien vuotamista) ja muun osan ajasta katson sarjaa mietteliäänä ja iho vähintään jokatoisessa jaksossa kananlihalla. Samaistun aina välillä sarjan nuorempiin tytönheitukoihin ja osan ajasta tunnen myötähäpeää heidän puolestaan. Mä uskon, että kuulun sarjan ydinkohderyhmään, eikä sarjasta saa kiksejä varmaan yksikään mies tai keski-iän ylittänyt nainen. Tai ehkä ne keski-iän ylittäneet naiset tykkää myös sarjasta. Niillä saattaa tulla haikeita muistoja mieleen tai sitten ne vaan ajattelee, että urbaanit naiset on pilalle hemmoteltuja. Iholla on kyllä paljon ajatuksia herättävä sarja. Mielenkiintoista. Raakaa. Ŕehellistä. Pettymyksiä tuottavaa.

Huomenna menen Punaisenristin ihmisoikeuskoulutuspäivään.

Viikonlopun ärsytykset ja kuulumiset

Uskomatonta, että tämä maahanmuuttajuus iskee päin pläsiä aina niinä suurimpina ilonhetkinä. Kerron teille tiivistykseni älypuhelin ostoksista El Gigantessa. Se että mainitsen asiasta vain muutamalla lauseella, on suorastaan viikonloppuni suurimman ärsytyksen sivuuttamista. Homma meni niin, että myyjä koukutti minut HTCn Sensation puhelimeen ja kun pääsin sopimuksen kirjoittamisvaiheeseen, minulta kiellettiinkin koko homma koska minulla ei ole ruotsalaista henkilötodistusta. Tapahtuneesta ärsyyntyneenä olen ryhtynyt toimenpitäisiin...ja lannistunut byrokratian jalkoihin. Minulla on nyt vetämässä henkilöllisyystodistushakemus viranomaisissa. En suosittele kenellekkään sujuvuudesta, helppoudesta ja yksinkertaisuudesta nauttivalle maahanmuuttajuutta! Kiitos Laura kuittaa!

Muuten on viikonloppu mennyt mukavasti. Olin lauantaina kaverin syntymäpäivillä ja taas oli mukavaa. Viime viikkoisista kaverin synttäreistä traumatisoituneena olen erittäin iloinen, että sain kokea melkein normaaleja synttäreitä lähentelevät illanistujaiset. Tälläkin kertaa keskusteluaiheet liikkuivat oman mukavuusalueeni rajoilla, mutta eivät vielä ylittäneet paniikkirajaa. Matkalla synttäreiltä kotiin ajattelin päivittäväni Facebook-statukseksi "Love and Be Loved". Viinillä saattoi olla vaikutusta euforisen hyperhippiin olotilaani. Onneksi ajatus jäi kotimatkan varrelle.

Tänään olen nukkunut, istunut kirjastossa ja jumpannut. Niin tylsä päivä oli, että melkein erehdyin luulemaan päivää maanantaiksi.

Iloista viikonalkua kaikille!

Syksy päin pläsiä

Nyt se syksy mulle sitten kolahti. Kävelin kirjastolta kotiin, kun vilkaisin kotimatkallani olevaa kellonajan ja lämpötilan kertovaa valotaulua. 20.06 ja 12 astetta lämmintä. Olin juuri ohittanut kirkaasti valaistut jalkapallokentät ja tiiruillut pimeässä ympärillä kyyhöttäviä kerrostaloja. Ulkona oli pilkkopimeää ja minä olin jo valmis melkein yöpuulle. Päivä oli pulkassa.

Valotaulua tuijottaessani mietin, että kellohan todella oli vasta 20 ja minulla olisi todennäköisesti ainakin 3-4 tuntia siihen kunnes todella menisin nukkumaan. Jos nyt olisi kesä, olisin varmasti suuntaamassa vielä kaverin luo visiitille ja sen jälkeen vielä iltalenkille. Väistellessäni vesilätäköitä ja haaveillessani isosta kupista teetä ehdin jo masentua tulevasta talvesta. Sinä hetkenä syksy pamahti päin pläsiä. Tällaista se nyt sitten on seuraavat monta monta kuukautta. Hienon aurinkoisen päivän päätteeksi niskaani hyppäsi yht´äkkiä tietoisuus siitä, että koko pohjoinen pallonpuolisko valmistautuu nyt talviunille. Näin silmissäni jo kuvan siitä kuinka kaikki kapuavat kukin omiin luoliinsa ja alkavat keräämään sopivaa rasvapeitettä talvesta selviytyäkseen. 12 astetta ei ole vielä kylmä, mutta ei kestä kauaa ennen kuin pakkaset alkavat. Masennustani syventää se, että Göteborgin yleiset pyörät menevät kohta talviteloille ja Liseberg-huvipuisto sulkeutuu.

Nyt kysynkin teiltä: mitkä ovat teidän kikkanne selviytyä talvesta?

kevyet 30

Nyt kun opiskelu Ruotsissa jatkuu, tulee minun kiriä opiskeluni samaan vaiheeseen mihin opiskelijatoverini ovat opintonsa saaneet. Tässä täysipäiväisen työnteon ohessa olen yrittänyt käynnistää projektia "30 opintopistettä kasaan 12 päivän sisällä". Kaikille niille joille opintopisteet ovat vieraita, voin kertoa että opintosuunnitelmien mukaan 30 opintopistettä vastaa puolen vuoden opiskelua. Onneksi olen istunut luennoilla noin 20 pisteen edestä eli ainoastaa 10 opintopistettä minun tulee lukaista täysin ja vain ja ainoastaan kirjoista. Projekti tuntuu mahdottoman haastavalta, mutta ehkä mahdolliselta. Onnistuminen on taas kiinni vain ja ainoastaan opiskeluahkeruudesta.

Toinen pieni haaste ennen Ruotsiin paluuta on asunnon löytäminen. Luovuin viime kevään asunnostani kesäkuussa ja nyt vaikuttaa siltä ettei uutta löydy kovinkaan helpolla. Ruotsin opiskelija-asuntotilanne on suurimmissa kaupungeissa sietämättömän tukkiutunut eikä yhden vuoden asuntojonoissa seisomisella voida luvata opiskelijalle asuntoa ainakaan Tukholmassa tai Göteborgissa. Ongelmaksi ovat muodostuneet erityisesti sänkyni ja lipastoni, jotka ostin ensimmäiseen asuntooni Ruotsissa. Sänky ja lipasto ovat tällä hetkellä edellisen vuokraemäntäni luona hänen asunnossaan. Tarkoituksena on saada huonekalut pois asunnosta ennen koulujen alkua ja siksi metsästyksessä onkin nyt ihan mikä vain asunto tai mahdollisesti varastotilat jofon huonekalut voi tuupata siksi aikaa kun olen vielä koditon. Ulkomailla asumisen iloa siis.

Ensiapua yksinäisyys myrtsiin

Lauantai

- Vastapäätä asuvien naapurien viihdyttäminen ja alakerran naapurien kiduttaminen hyppimällä, tanssimalla ja huutamalla SMGn 100 kilometriä Ouluun tahtiin.

- Sämpylöiden leipominen Raappanan voimalla. Raappana on fiksu mies ja tuntuu tietävän mikä elämässä on tärkeää.

- Itse leivottujen sämpylöiden syöminen Chisun tahtiin. Tämän jälkeen oli putsattava tietokoneen ruutu, kun olin laulanut mukana niin, että muruset lensi. Lystiä kuitenkin oli.

Sunnuntai

- Tiskaamista lauleskelle Jukka Poikaa. Tiskaus meni oikein leppoisasti, mutta kiireessä kannataa valita jotain ripeätahtisempaa musiikkia.

- Lattian raivaus koulupapereista PMMPn raivolla.

- Seinään tuijottelu Scandinavian Music Groupin tunnelmissa. Puolet ajasta meni todellisuudessa varmaan hämmennyksessä jonka SMGn lyriikat mulle aiheuttavat. Kaunista lyriikkaa, mutta puolet menee ohi. Selvästi en ole runosielu, mutta herkkä suomalaiselle tunteissa rypemiselle kylläkin ja siihen SMG toimii.

- Kesästä 2011 haaveilu, sound trackina Maija Vilkkumaan Hiuksissa hiekkaa


Sponsored by: SGS Studentbostäder, Kansaneläkelaitos, Spotify

Näin saadan kruunun kurssi laskemaan

Nyt tämä saa loppua!

10  SEK=1,14  EUR

Mitä voin tehdä vahvistaakseni euron kurssia tai kaataakseni talouden täällä Ruotsissa? Tästä lähin asioin vain suomalaisen postimyynnin kautta. Tilaan kaiken ruokani, koulukirjallisuuteni, vessapaperini ja vähäiset vaatehankintani Suomen kautta. Hobbyhallin nettipalvelusta luulisi saavan kaiken tarvittavan, vai? Voi kumpa palvelutkin saisi tilattua Itämeren ylitse. Voisin yrittää kulkea HKLn bussikortilla Göteborgin ratikoissa ja lentää aina Finnairilla Suomeen leikkaamaan hiukseni. 

Itseäni saan tästä kurssikehityksestä syyttää. Ostan koulukirjoja sadoilla euroilla vuodessa ja tänään olen menossa kampaajalle. Kruunuja kuluu, mutta euroja sitäkin enemmän! 

Solidaarisuudesta euro-opiskelijoita kohtaan, pyydän teitä kaikkia boikotoimaan kaikkea ruotsalaista. Ei enää ostoksia Ikeassa, H&Mssä, Ginatrikossa tai Clas Ohlosonilla. Vaihtakaa Abban silli vaikka Lidln purkkitonnikalaan ja Keso Valion raejuustoon (toisaalta kuka Kesoa muutenkaan ostaisi, jos tarjolla on herkullista Valiota), Vaihtakaa Volvonne Bemareihin tai hiihtäkää Peltosilla töihin ja kouluun, niin kuin kunnon suomalaiset tekee.

Kaikki ideaalinen tukikin toimii, sillä senkin luulisi lopulta näkyvän pörssitilastoissa. Tuhotaan kaikki mitä Ruotsi maana edustaa. Unohtakaa siis sukupuolten välinen tasa-arvo ja palatkaa naiset nyrkin ja hellan väliin. Sortakaa kaikkia, jotka kannattaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä tai edustaa pehmeitä arvoja. Sulkekaa kaikki kunnalliset päiväkodit ja yksityistäkää kaikki terveyspalvelut. Kyllä ne jossain vaiheessa luovuttaa, kun vaan tarpeeksi painostaa! Pakko sen kruunun on jossain vaiheessa kääntyä laskuun!

Toinen vaihtoehto on lisätä Ruotsissa opiskelevien opintotukeen virallinen valuuttakurssiin sidottu hurrilisä. Sitä voidaan sitten kansan kesken kutsua vaikka "lillebror betalar"- lisäksi.

Kansallisuussyrjintää

Olen kyllästynyt suomalaisiin. Niitä on joka puolella ja koko ajan. Niitä ei voi välttää, eikä niistä pääse eroon. Tapasin viime syksynä yhden aivan mahtavan suomalaisen tytön. Hän oli hauska, ystävällinen ja saman henkinen kuin minä. En ole ollut tyttöön kuitenkaan yhteydessä, vain koska en halua puhua yhtään enempää suomea, kuin mitä nyt jo puhun. Ei sitä heti olisi tullut ajatelleeksi, että suomalainen voisi syrjiä toista tämän kansallisuuden vuoksi. Niin siinä kuitenkin kävi. Score: Laura 1 Suomalaiset 0.

Näen suomalaisia kavereitani usemman kerran viikossa. Perjantaisin käymme after workissa* ja viikot luetaan vierekkäin kirjastossa. Lauantaisin vietän rauhallisisa teehetkiä joko Saaran tai Julian kanssa. Omalla äidinkielellä kommunikointi on vaan niin paljon helpompaa, että yhteinen aallonpituus löytyy toisen suomalaisen kanssa paljon nopeammin, vaikkei kiinnostuksen kohteet olisikaan samat.

Kukaan meistä suomalaisista ei ole toisensa kaltainen, vaan olemme kaikki eri tavalla toistemme vastakohtia. Ollaan ehditty ottamaan yhteen poliittisista ja moraalisistakin asioista. Saako homot mennä naimisiin, millaista ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa Suomessa kuuluisi ajaa, pitääkö suhteen olla päättynyt ennen kuin alkaa tapailemaan toista ihmistä... Nyt kun asiaa miettii niin meillä on ollut aika mielenkiintoisia keskusteluja. Olen välillä kihissyt nahkani alla kuunnellessani toisten, joskus vahvojakin, vastakkaisia mielipiteitä. Ollaan kuitenkin opittu ruotsalaisille tavoille ja osataan keskustella asioista jo ihan asiallisesti, vaikka joskus on tehnyt mieli huutaa ja kiroilla.

Pahinta päänvaivaa aiheuttavat uudet suomalaiset. Juuri kun luovutettiin muutama suomalainen takaisin kotimaahan, niin heti niitä tuli lisää ja tällä kertaa kolminkertaisin vahvistuksin. Näytetään Saaran ja Julian kanssa varmasti aivan sitruunan syöneiltä, kun jutellaan uusien kanssa. Syy nyrpistelyyn ei ole kuitenkaan mitenkään henkilökohtainen. Me vaan syrjitään niitä, koska ne on suomalaisia.

Lopputulos on siis se, että vaikka onnistuneesti olen välttänyt yhden suomenkielisen kontaktin, ovat kaikki muut kaverini kuitenkin suomalaisia. Score Laura 1 Suomalaiset 16.

Kuntoilu pelastaaaaa

Koulussa on pitänyt kiirettä. Kiteytettynä voin vaan todeta, että eilinen Facebook statuspäivitykseni oli: "stressitaso: lamaannuttava". Olen kuitenkin hoitanut pientä alakuloisuuttani tänään nukkumalla kello 12 asti vaikka koulua olisi ollut jo kello 10. Hups! Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että nukkuminen oli oikea ratkaisu. Nyt on virtaa opiskella ensiviikkoa varten.

Nukkumisen lisäksi hyvää lääkettä on juokseminen ja kuntoilu. Tuntuu kuin aurinko olisi tullut taas pilven takaa ja elämä alkanut hymyilemään, kun astuin juoksumatolta alas tuossa pari tuntia sitten. Ensimmäiset 20 minuuttia oli aika melankoliset tosin. Mietin onnea, yksin olemista ja sitä kuinka masokistinen luonne olen, kun muutan ulkomaille, vaikka kaikki rakkaat on Suomessa. Oh well...asia unohtui jo puolentunnin kohdalla ja nautiskelin loppu puolituntisen vain liikunnan aikaan saamasta endorfiinista. Epämielyttäviä tunteita on vain opittava hallitsemaan ja minä teen sitä juoksemalla (ja usein myös syömällä). Voisin kanavoida ahdistumisen purkamista liikunnan lisäksi: siivoamiseen, kesätyön metsästämiseen ja kiinteistöoikeuden opiskeluun. Onneksi mulla on salijäsenyys, niin ei tarvitse moisiin asioihin sotkeutua.

Arki se tulla porskuttaa

Se lungailu päättyi sitten lyhyeen. Tänään alkoi uusi lukukausi ja uudet kurssit. Opiskelen 150 prosenttisesti eli kolme neljäosaa yhdelle lukukaudelle tarkoitetuista opinnoista puolessa vuodessa. Luen lakiopintojeni lisäksi ruotsia kurssilla, joka on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi. Sekä oikeustieteellisen kurssi että ruotsin opinnot kuulostivat tänään lukukauden aloitusluennoilla todella mielenkiintoisilta ja jännittäviltä: Ongelma tulee ainoastaan ajan kanssa. Minun tulisi panostaa kumpaankin kurssiin yhtä paljon, sillä kumpikin kurssi on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Olen koulusta super innoissani, mutta kaverit taitavat nyt sitten jäädä. Lukkari keväälle: opiskele, nuku, syö ja urheile.

Olen tosin huomannut että aikuisen ihmisen elämän velvollisuuksiin kuuluu muutakin kuin syöminen, nukkuminen ja lukeminen. Olen jo jonkin aikaa hahmottanut sen, että joskus on siivottava, tiskit on tiskattava ja pyykki pestävä, mutta viime aikoina minut on yllättänyt se kuinka yleisten asioiden hoitaminen vie aikaa. Asioiden hoitaminen ulkomailla se vasta aikasyöppö onkin. Sain pankkikortin vasta käytyäni kolme kertaa pankissa sitä pyytämässä. Muuttaessani odotin muuttomiehiä kaksi ja puoli tuntia ennen kuin miehet vaivautivat paikalle, huolimatta siitä, että olimme sopineet muuttoajan hyvin tarkasti. Ärsyttävintä on kuitenkin se ettei posti saavu perille, Oli kai liikaa oletettu kun luulin että asiat sujuisivat länsinaapurissa yhtä sujuvasti kuin Suomessa. Ruoho ei ole aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Lisää suomalaisia bongattu! Ruotsinkieli ei pääse liikaa kehittymään kun hengaa vain suomalaisten kanssa. Pari lähti jo himaan ja pari seuraa heitä vielä perässä, mutta tilalle on löytynyt kolminkertainen määrä lisää suomalaisia opiskelijoita. Kohtalontovereita siis löytyy...liikaakin.