Se lungailu päättyi sitten lyhyeen. Tänään alkoi uusi lukukausi ja uudet kurssit. Opiskelen 150 prosenttisesti eli kolme neljäosaa yhdelle lukukaudelle tarkoitetuista opinnoista puolessa vuodessa. Luen lakiopintojeni lisäksi ruotsia kurssilla, joka on tarkoitettu yliopisto-opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi. Sekä oikeustieteellisen kurssi että ruotsin opinnot kuulostivat tänään lukukauden aloitusluennoilla todella mielenkiintoisilta ja jännittäviltä: Ongelma tulee ainoastaan ajan kanssa. Minun tulisi panostaa kumpaankin kurssiin yhtä paljon, sillä kumpikin kurssi on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Olen koulusta super innoissani, mutta kaverit taitavat nyt sitten jäädä. Lukkari keväälle: opiskele, nuku, syö ja urheile.
Olen tosin huomannut että aikuisen ihmisen elämän velvollisuuksiin kuuluu muutakin kuin syöminen, nukkuminen ja lukeminen. Olen jo jonkin aikaa hahmottanut sen, että joskus on siivottava, tiskit on tiskattava ja pyykki pestävä, mutta viime aikoina minut on yllättänyt se kuinka yleisten asioiden hoitaminen vie aikaa. Asioiden hoitaminen ulkomailla se vasta aikasyöppö onkin. Sain pankkikortin vasta käytyäni kolme kertaa pankissa sitä pyytämässä. Muuttaessani odotin muuttomiehiä kaksi ja puoli tuntia ennen kuin miehet vaivautivat paikalle, huolimatta siitä, että olimme sopineet muuttoajan hyvin tarkasti. Ärsyttävintä on kuitenkin se ettei posti saavu perille, Oli kai liikaa oletettu kun luulin että asiat sujuisivat länsinaapurissa yhtä sujuvasti kuin Suomessa. Ruoho ei ole aina vihreämpää aidan toisella puolella.
Lisää suomalaisia bongattu! Ruotsinkieli ei pääse liikaa kehittymään kun hengaa vain suomalaisten kanssa. Pari lähti jo himaan ja pari seuraa heitä vielä perässä, mutta tilalle on löytynyt kolminkertainen määrä lisää suomalaisia opiskelijoita. Kohtalontovereita siis löytyy...liikaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti