Koulussa on pitänyt kiirettä. Kiteytettynä voin vaan todeta, että eilinen Facebook statuspäivitykseni oli: "stressitaso: lamaannuttava". Olen kuitenkin hoitanut pientä alakuloisuuttani tänään nukkumalla kello 12 asti vaikka koulua olisi ollut jo kello 10. Hups! Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että nukkuminen oli oikea ratkaisu. Nyt on virtaa opiskella ensiviikkoa varten.
Nukkumisen lisäksi hyvää lääkettä on juokseminen ja kuntoilu. Tuntuu kuin aurinko olisi tullut taas pilven takaa ja elämä alkanut hymyilemään, kun astuin juoksumatolta alas tuossa pari tuntia sitten. Ensimmäiset 20 minuuttia oli aika melankoliset tosin. Mietin onnea, yksin olemista ja sitä kuinka masokistinen luonne olen, kun muutan ulkomaille, vaikka kaikki rakkaat on Suomessa. Oh well...asia unohtui jo puolentunnin kohdalla ja nautiskelin loppu puolituntisen vain liikunnan aikaan saamasta endorfiinista. Epämielyttäviä tunteita on vain opittava hallitsemaan ja minä teen sitä juoksemalla (ja usein myös syömällä). Voisin kanavoida ahdistumisen purkamista liikunnan lisäksi: siivoamiseen, kesätyön metsästämiseen ja kiinteistöoikeuden opiskeluun. Onneksi mulla on salijäsenyys, niin ei tarvitse moisiin asioihin sotkeutua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti