tiistai 25. tammikuuta 2011

Opiskelu Ruotsissa

Happy happy joy joy! Sain Nordean vehkeen toimaan ja kaiken lisäksi sain ehkä maksettua mun sähkölaskun. Varmistan asian vielä huomenna. Mä tykkään kyllä tuosta nettipankkiin kirjautumisvehjeestä aika paljon. Todella kätevä nappula!

Täällä Ruotsissa ei ole meininki ollenkaan yhtä opiskelijaystävällinen kuin Suomessa. Kirjastoissa ei ole ollenkaan riittävästi kurssikirjallisuutta lainattavana, Unicafen tyyppisestä ruokailusta ei ole kuultukaan, eikä ruotsalaiset opiskelijat saa ollenkaan yhtä hyvää opintotukea kuin me suomalaiset. Minun opiskeluihini vaikuttaa tietysti kaikista eniten kaksi ensimmäistä: lainakirjallisuuden olemattomuus ja halvan opiskelija ruuan puuttuminen.

Ruotsalaiseen tapaan tilasin kurssikirjallisuutta netistä, koska se tulee halvemmaksi kuin että ostaisin samat kirjat kaupasta. Kirjojen saapuminen on kuitenkin kestänyt nyt lähes kaksi viikkoa, joten olen joutunut istumaan kirjaston lukusalissa lukemassa kirjaston ainutta lukukappaletta kurssikirjasta. Olen havainnut, että kirjaa lukee joku muukin, sillä nyt kurssin alettua olen pariin otteeseen joutunut pläräämään vain lakikirjaani, kurssikirjan ollessa jollain toisella luettavana. Kirja oli tänään päivällä taas kadonnut hyllystä, niin että jouduin palaamaan sitten kirjastoon istumaan klo. 20-22, jotta saisin kursittua kasaan jotain huomista seminaarin tynkää varten.

Olen ollut ehdottomasti positiivisesti yllättynyt, kuinka Göteborgin oikiksessa on mukavaa. Opetus on tähän mennessä ollut mitä mainiointa. Meillä käytetään upeasti monia erilaisia oppimismetodeita ja tehdään paljon erilaisia käytännön läheisiä ryhmätöitä. Syksyn aikana meillä oli viisi ekskursiota, joissa tutustuimme siihen millaista juristin työ on käytännössä. Ekskursioihin liittyi aina jokin teema ja tavoite, joiden kautta tutustuimme hiukan myös itse yritykseen mahdollisena tulevana työantajana. Yritysvierailut tehtiin aina pienissä 4-6 hengen ryhmissä, joten vastaanotto oli usein aika henkilökohtainen ja intensiivinenkin. Mahtavaa oli, vaikka ensimmäiset kolme visiittiä menivätkin varmaan pitkälti vain keksittyessä siihen, että näyttäisin siltä että ymmärtäisin. Ensimmäisessä lakifirmassa ilmoitin itseäni esitellessä, etten koskaan halua asianajajaksi. En usko, että siihen firmaan tulee ihan heti työhaastattelukutsua, mutta tuollaisia kommelluksia sitä käy, kun kieli ei ole hallussa ja hermostuttaa.

Ennen nukkumaan menoa luen vielä yhden ennakkotapauksen liittyen huomiseen kauppaoikeuden seminaariin. On kivaa opiskella asioita, joista on oikeasti kiinnostunut ja innoissaan. Kumpa musta tulisi yhtä hyvä kuin olen innokas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti