Sain ennen joulua viestin yhdeltä Göteborg-tutultani. Tuttu kysyi, että olenko menossa Suomeen jouluksi ja mikäli olisi menossa, niin voisinko tuoda hänelle yhden jutun. Vastasin viestiin iloisin mielin, että mielelläni auttaisin ja toimittaisin hänelle mitä hän tarvitsee. Olin luottavaisin mielin, sillä ne muutamat kerrat kun oli hänet tavannut, vaikutti hän aina todella mukavalta ja kivalta ihmiseltä. Vasta vastattuani viestiin tajusin, että minun olisi tullut harkita vastaustani hiukan tarkemmin. Olen mieleltäni hyvin harhaluuloinen ja kehitän itselleni vatsahaavan tuottavia stressikohtauksia mitättömistä asioista. Niinpä istuin kirjastossa lukien tenttii ja panikoiden, että jos mua nyt yritetään huijata johonkin laittomaan, niin poliisi voi jo pelkkien Facebook viestien perusteella jäljittää mut rikoskumppaniksi. Jos joskus on pikkuisen omista opinnoista hyötyä, niin mahdollisesti tuollaisissa huumediilaussotkuista stressaamisissa. Tiesin kyllä, ettei Facebook-viesti minusta rikollista tee.
Sain myöhemmin tietää, että tarkoituksenani oli ostaa kaksi pehmolelupupua Pentikistä. Epäilykseni eivät tosin vieläkään ottaneet laantuakseen. Tuttuni oli 27-vuotias (tietääkseni sinkku) mies, joten olin hyvin hämmentynyt hänen halustaan omistaa kaksi kermanväristä pehmopupua. Oma äitini, naapurimme ja ystäväni voivat todistaa, että vielä pupuja ostaessani suunnittelin varatoimenpiteitä poliisitutkinnan varalle. Olin suunnitellut, että ostaisin puput yksi kerrallaan kahdesta eri kaupasta käteisellä ja että käsittelisin pupuja vain hanskat kädessä. Suunnitelmani ehtivät kuitenkin unohtua kassalla ja ostin puput samasta liikkeestä, kortilla ja käsittelin pehmopalleroita avokäsin. Pupujen ostamisen jälkeen harhaluuloni kuitenkin katosivat. Aloin olla jo aika varma, ettei Pentikin pupujen takana ollut hämäräkauppaa.
Luovutin puput eilen tutulleni. Tapasimme Heaven 23 nimisessä baarissa, joka muistuttaa hiukan Tornin baaria Helsingissä. Baarista oli aivan upeat näkymät koko kaupungin yli ja Göteborg näytti suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Valomeri jatkui pimeydessä silmänkantamattomiin. Vaikutuin näköalasta niin paljon, että kutsuin Gbg-ystäväni synttäridrinksuilleni Heaven 23seen.
Puput saivat hyvän kodin ja sain pupujen keräilylle myös riittävän hyvän selityksen. Olen vakuuttunut, että harhaluuloisuuteni oli taas aivan täysin turhaa. :D
Ps. olen oppinut uusia yhdyssanasääntöjä ruotsia kirjoittaessani, joten voi olla, että blogissa vallitseva kielioppi (tai lähinnä sen puute) vaihtuu uudenlaiseen (kieliopittomuuteen).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti