Olin eilen illalla tervehtimässä Göteborgin kavereitani pienellä baari-kierroksella. Illan rauhallisuudesta ja maltillisesta alkoholin käytöstä huolimatta heräsin tänään vasta kello yksi iltapäivällä. Tiukat aamuherätyksen ja iltatreenit olivat kertyneet viikon aikana ilmeiseksi univelaksi.
Meillä on ryhmätyön kirjoittamisesta tänään lauantaina pieni tauko, mutta lupasimme kukin tahollamme valmistella yhteistä työtämme. Minä raahauduin kirjastolle kello kolmeksi ja kirjaston sulkeutuessa kello 18, painelin Lidln ruokaostoksille. Pieni nälkä vatsanpohjassa ei ole koskaan terve tunne ruokakaupassa. Ostin melkein oman painoni edestä ruokaa ja kannoin sitä sitten itku kurkussa kohti himaa ja katkerana laskeskelin kuinka moni muu täällä pohjoismaissa pystyy hoitamaan ruokaostoksensa kotiin helpommin kuin minä. Porukalla on autoja ja sellaisia vihkialttarin kautta hommattuja kotiorjia. Minäkin haluan sellaisen kauppaan huristelijan, joka kuskaisi mulle jugurttia jääkaappiin.
Ahnehtiminen ruokaostosten kanssa kostautui matkalla useaan otteeseen, sillä kauppakassini levisi kotimatkan aikana kaksi kertaa matkan varrelle. Kiltit ruotsalaiset kyselivät, että tarvitsenko apua, mutta en kehdannut pyytää ketään kantamaan mun banaaneja tai raejuustoa kotiin asti. Luovuus oli kyllä huipussaan, kun keskellä katua yritti miettiä, että miten 10 erilaista pakettia ja purkkia saisi kuljetettua kotiin ilman kassia. Selvisin kotiin asti, mutta leivänlevitteet jäi huomaamatta ja vahingossa matkalle. Toivon, että ruohosipuli tuorejuustoni maistuu, jollekin iloiselle Svessonille.
Tänään olisi yhdellä mun kaverilla pienet keittiöpartyt, mutta joudun valitettavasti jäämään kotiin ahertamaan kouluhommien parissa. Blääh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti