Nyt on taas Suomessa piipahtaminen takanapäin ja olo hiukan tunkkainen useamman huonosti nukutun yön jälkeen. Kuten aina aiemminkin, päädyin juoksemaan aikalailla kavereita moikkaamassa ja sukulaisia tervehtimässä. Kuusi päivää Suomen kamaralla oli ruhtinaallisen paljon aikaa, niin että ehdin nähdä suurimman osan kavereista ja koko lähisuvun. Sain kauan kuolaamaani mummin lammasta ja ohessa räpsin uudella puhelimellani yhteiskuvia mummien ja serkkuni kanssa. Iphone vitoseni (lue samsungin 15 euron halpispuhelin) vaihtui vihdoinkin älypuhelimeen ja elämäntyylini astetta huolettomampaan, kun uusi puhelin ei pätki vanhan tapaan ja pääseehän sillä uudella HTC Sensationilla nettiinkin. Vierailuni piti perinteisen mummin pääsiäislounaan lisäksi sisällään: ruhtinaallisen illallisen enon uudessa asunnossa, brunssin maailman ihanimpien lukiokavereiden kanssa, isä-tytär-laatuaikaa lenkkari- ja puhelinostoksilla Jumbossa, reggeata mun sielunsiskojeni kanssa, aamiaisen Munkkivuoressa, herkullista tomaattikeittoa Lasipalatsin kahvilassa ex-göteborgilaisen ystäväni kanssa, BodyCombatia Motivuksessa, muutaman leffan, traumaattisen taksimatkan, raw food-shaken Ruohonjuuressa, häiriköintiä Malmin kirjaston lukusalissa ja paljon kiroilua hyisessä säässä.
On aivan mahtavaa ja ihanaa käydä Suomessa vierailulla. Suomessa asuu kasapäin rakkaita ihmisiä ja vierailuilla saa kokea paljon ihania hetkiä. Saunaan en päässyt, mutta vastapainoksi katsoin Härmä-elokuvan, ja leffan myötä tuli jälleen" viina, puukot ja sauna" - kiintiö hetkeksi täyteen. Musta pidettiin kotona erinomaista huolta ja koko vierailu osoitti, että kyllä kannataa odotaa innolla ensikesän kesätyökuukausia Helsingissä. Mun mottoni on perinteisesti ollut, että mun kotini on siellä missä mun sänkyni on ja meikäläisen 120 cm superpehmeä uniunelma nyt vaan sattuu sijaitsemaan vanhassa huoneessani Pohjois-Helsingissä. Sydämmeni sykkii Helsingin heinäkuisille auringonpaisteille ja kesäriennoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti