Miten on elämä hyvää ja kivaa kun unohtaa opiskelemisen! Paljon on sattunut ja tapahtunut, kun olen pariksi päiväksi vaihtanut kirjastossa istumisen lorvailuun. Olen ollut mukana perustamassa yhdistystä, tanssinut Göteborgin teknillisen korkeakoulun diskoteekin lavalla, siivonnut kotini lattiasta kattoon ja räjäyttänyt sen taas entiseen kuntoonsa, tullut melkein naitetuksi suomenruotsalaiselle meriteknikolle ja löytänyt uuden mielenkiintoisen tv-sarjan.
Aloitetettakoon yhdistyksestä. Pidimme eilen suomalaisporukalla minun luonani Göteborgin ruotsinsuomalaisten nuorten yhdistyksen perustamiskokouksen. Suurin osa meistä oli aivan ulalla yhdistyksen perustamisesta, mutta onneksi meidät pelasti uusi suomalaisvahvistus Sanna, joka on ollut Suomessa ilmeisesti äärimmäisen aktiivinen yhdistyssaralla. Saimme yhdistyksen pystyyn ja valitsimme kaikki kokouksessa olleet yhdistyksen hallitukseen. Juliasta tuli puheenjohtaja, Henkasta varapuheenjohtaja, minusta sihteeri ja Riikasta rahastonhoitaja. Muille hallituksen jäsenille jaamme tarkemmat tehtävät myöhemmissä kokouksissa. Saara tulee näillä näkymin vastaamaan kansainvälisistä suhteista, sillä hän on muuttaamassa Suomeen parin kuukauden päästä.
Kokouksen jälkeen suunnistimme "hallituksen" kanssa Chalmersin (Göteborgin teknillinen korkeakoulu) opiskelija juhliin. Chalmersilla on oma pieni yökerhonsa kampuksella ja siellä me tanssimme eilen teekkarit kalpeiksi. Oli jännää huomata miten teekkarit poikkeavat sekä fyysisesti, että psyykisesti Göteborgin kauppiksen porukasta. Oikeustieteellinen tiedekunta sijaitsee täällä Göteborgissa kauppakorkeakoulussa, ja sitä kautta olen äärimmäisen tottunut sliipattuun "fashion is my religion"- meininkiin.
Vertailtiin kauppiksessa opiskelevan Henkan kanssa Chalmersin menoa Handelsin menoon ja todettiin, että kysymyksessä oli kaksi eri maailmaa. On vaikea kuvailla eroja yleistämättä. Handelsissa opiskelee koulukiusaajat ja Chalmersissa koulukiusatut. Rumasti ehkä sanottu, mutta karikatyyrisesti asia on niin. Pintapuolisesti kauppakorkeakoulu on klikkiytynyt ja ulkonäkökeskeinen opiskelupaikka. Statusta saa ulkonäöllä. Chalmersissa puolestaan näytti olevan paljon parempi yhteishenki. Ihmiset tanssivat, vaikka eivät oikeastaan osanneet. Nörttiys oli rehellistä ja avointa. Illan teema oli Super Mario ja porukka oli oikeasti pukeutunut videopelisankareiksi.
Kuten Suomessa, myös täällä opiskelijaelämä on parasta ja railakkainta teknillisessä korkeakoulussa. Tulemme siis jatkossakin käymään Chalmersin juhlissa. Kateellisena totean, että teekkarit taitaa olla ainoita, joilla on haalarit täällä Ruotsissa. Pitää varmaan hakea johonkin Chalmersin teknillisistä ohjelmista ihan vain saadakseen haalarit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti