torstai 14. huhtikuuta 2011

Keskustelu bussissa

Istuin bussissa tänään naisen viereen, joka aloitti spontaanisti keskustelu säästä. Vaihdoimme pari sanaa kauniin ja aurinkoisen päivän kääntymisestä koleaksi illaksi, mutta sääpuheenaiheen päätyttyä tahdoin vielä  jatkaa keskustelua naisen kanssa. Skippasin tänään puolet ruotsintunnista, joten ajattelin kompensoida pienen kielenharjoitusvajeen tämän herttaisen rouvan kanssa.

Naisella oli kirkuvanpinkit ryppyiset huulet ja kaikin puolin huoliteltu ulkonäkö. Hän avasi koko keskustelun sanomalla tarvitsevansa korvatulpat, koska takapenkin pojat melusivat liikaa. En kuitenkaan tarjonnut naiselle mukanani olleita, kirjastopakettiini sisältyviä, korvatulppia, vaan päädyin vain päivittelemään huligaanien rasittavuutta. Pienen sää keskustelun jälkeen kävimme läpi naisen saamia traumoja eläinaktivistien turkissabotaaseista. Rouva paheksui kovasti eläinaktivistien kampanjoita, jotka rajoittivat hänen turkistensa käyttömahdollisuuksia. Koko Göteborgista ei kuulemma enää löydy turkisliikkeitä ja se on eläinaktivistien vika. Nainen oli myös hyvin valveutunut Suomessa vaalien alla käytävästä kielikeskustelusta. Hänen mukaansa kenenkään ei tarvitsisi lukea ikinä ´venäjää. Ruotsi sen sijaan oli hänen mukaansa aivan mahtava kieli. Suomalaisilla on hänen mukaansa paljon paremmat mahdollisuudet täällä Ruotsissa kuin mitä Venäjällä voisi olla. Ruotilla on paljon enemmän annettavaa. Tiesiköhän nainen, että parhaat mahdollisuudet suomalaisella on Suomessa?

Yritin puolustella toisaalta Suomessa käytävää keskustelua: Suomessa on kuntia, joissa ei ole ruotsinkielistä ihmistä nähtykään ja jotka toisaalta vilisevät venäläisiä mökkeilijöitä ja ostosmatkalaisia. Venäjä tuo Suomeen kaiken kaupan kannalta paljon enemmän rahaa kuin Ruotsi. Ruotsinkieli kouluissa on vanha perinne, josta yritetään pitää kynsin ja hampain kiinni ja kysymys siitä kumpi on rationaalisesti katsottuna hyödyllisempää: pakottaa koko kansa opiskelemaan ruotsia, vaikka puolella väestöstä olisi suurempi hyöty venäjänkielestä vai antaa ihmisille mahdollisuus päättää omat kielivalintansa ja sitä kautta saada parhain hyöty koulussa oppimastaan, on kyseenalaista. Koska itse asun ja opiskelen Ruotsissa olin tietysti rouvan kanssa samaa mieltä. Ruotsin osaaminen avaa ovet muuhun pohjolaan. Kun osaa ruotsia, voi ehkä ymmärtää vähän tanskaa ja norjaakin ja muutenkin pääsee messiin tähän "hiihtäminen, purjehtiminen, kalastaminen ja tunturit"-fiilikseen.

Venäjän kielestä pääsimme venäläisiin. Kun mainitsin, että venäläiset tekevät Suomeen myös ostosmatkoja, nainen innostui kertomaan asioista omia kokemuksiaan. Hän oli ollut Silja Linen risteilyllä Tukholmasta Helsinkiin kuusi vuotta sitten ja silloin hän oli ollut puolisonsa kanssa turkisostoksilla Helsingissä. Samassa kaupassa oli kuulemma ollut suuri joukko rikkaita venäläisiä, jotka olivat ostostelleet enemmän kuin hän!Nainen päivitteli, että he olivat olleet tilanteessa todella ihmeissään. Venäläiset olivat kuluttaneet rahaa kuullemma oikein todenteolla, mikä nyt ei tule toisaalta uutisena suomalaiselle tai etenkään Helsingissä asuneelle.

Nyt kun asiaa miettii, nainen taisi elää ajatuksissaan hyvin vahvasti vanhoilla vuosikymmenillä. Hänen maailmassaan venäläiset ovat selkeästi köyhiä ja suomalaisten on opittava ruotsia, jotta pääsemme Ruotsiin paremman tulevaisuuden perässä. Meillä oli kuitenkin todella hauskat keskustelut. Lisäksi sain vinkkejä huokeista ruokakaupoista. Kiva täti oli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti