Aivan kaikille tämä ei tule yllätyksenä, mutta olen päättänyt hakea tänä keväänä uuteen opiskeluohjelmaan. Vaikka oikeustieteenopinnot ovat sujuneet täällä Göteborgissa hienosti, olen kuitenkin hiljalleen tajunnut, ettei oikeustiede yleisenä aineena ole täysin minun juttuni. Haluan tulevaisuudessa muuttaa maailmaa ja auttaa ihmisiä, en tehdä sopimuksia suurten yhtiöiden välillä ja tulla sokeaksi kuusi numeroisille luville.
Pohdintani on kestänyt nyt useamman viikon ja olen päättänyt, että haen ihmisoikeuksien kandiohjelmaan Halmstadin högskolaniin. Opiskelu tapahtuu puoliksi ruotsiksi ja puoliksi englanniksi. Jännittävintä ohjelmassa on kuitenkin se, että ohjelmaan sisältyy kaksi neljän kuukauden harjoittelujaksoa ulkomailla. Ensimmäisen vuoden opiskelut sisältävät vain teoriaopintoja, mutta toisen vuoden opinnot alkavat harjoittelulla jossakin valitsemassaan Afrikan maassa (taatusti heillä on rajattu tarjonta harjoittelupaikkoja, mutta kuitenkin) ja kandi päätetään harjoitteluun Latinalaisessa Amerikassa. Olen ottanut jo hiukan selvää, että minulla olisi mm. mahdollisuus suorittaa viimeinen harjoittelu Brasiliassa. Olen super hyper innoissani!
Rationaalinen ei päätökseni missään nimessä ole. Kun nyt lopetan opintoni oikiksessa, heitän hukkaan yhden vuoden opinnot, kaikki luomani kaverisuhteet ja yhden vuoden Kelan tukia. Työllistymismahdollisuuteni ihmisoikeusohjelman jälkeen ovat paljon huonommat, kuin jos olisin valmistunut juristiksi, mutta minun on nyt vain seurattava sydäntäni. Parempi tajuta tämä asia nyt, kuin vasta valmistumisen jälkeen.
Ilmoitan päätöksestäni nyt julkisesti, jotten voisi enää perääntyä. Olen soudannut ja huovannut päätökseni kanssa niin kauan, että pää alkaa hiljalleen hajota. Riskin ottaminen ei ole vahvin puoleni, joten kaipaan repäiseviä tekoja saadakseni varmuutta päätöksilleni. Nyt päätöksen tehtyäni oloni on kuitenkin mitä mainioin.
Lopetan oikiksen kurssit vasta tämän lukukauden jälkeen, joten minulla on vielä kaksi tenttiä edessäni. Saa nähdä miten päätökseni vaihtaa opiskeluohjelmaa vaikuttaa opiskelumotivaatiooni. Valitsen todennäköisesti kirjastossa istumisen sijasta Amnestyn kokoukset ja kieliopini hiomisen. Kurssit minun on kuitenkin suoritettava saadakseni Kelan tuet.
Lievää panikkia tässä kuitenkin pukkaa. Päästäkseni ohjelmaan sisään, on minun suoritettava yliopisto-opintoihin valmistava englanninkurssi ja lopuksi Cambrige Exam, jonka pohjalta todistan englanninkielen taitoni ja kelpoisuuteni opiskelijana. Olet tilannut harjoitusmateriaalit jo netistä ja ensiviikolla aloitan opiskelut koetta varten. Kielikoe on 26.4 Halmstadissa.
I
Asunnosta minun ei onneksi tarvitse huolehtia, sillä pääsen todennäköisesti asumaan erään internetissä tapaamanin miehen luo. Olemme viestitelleet nyt muutaman viikon ja tyyppi vaikuttaa todella mukavalta. Hänen tyttöystävänsä on muuttamassa asunnosta ulos ensi viikolla ja olemme suunnitelleet, että menisin parin viikon päästä viikonloppu visiitille Halmstadin. On hyvä oppia tuntemaan uusi opiskelukaupunkinsa ennen muuttoa
Hejssan Laura !
VastaaPoistaEn ollutkaan ennen törmännyt sun blogiin, mutta tosi mielenkiintoista luettavaa ;) Tsemppiä sinne Ruotsiin, ja pitää sanoa että hieno kirjoitus, hihi ! Nähdään toiv. pian !
LAURA! Jos ja kun pääset sisään niin ollaan sitten samassa koulussa ensi vuonna! :D Aivan mahtavaa! Ja tiedätkö mulla on aivan samanlaisia elämänsuunnitelmia kuin sulla eli halu auttaa ihmisiä ja muuttaa maailmaa. Toivottavasti näin tulee käymään! <3 On jo ikävä teitä siellä Ruotsissa! :) puss och kram
VastaaPoistaHeips Monica!
VastaaPoistaMä oon kyllä seurannut sun blogiasi ja nauttinut siitä kovasti. Toivon että me todella nähdään pian. Kesällä nyt toivottavasti ainakin.
Kaikkea hyvää sekä Sädelle että Monicalle :)