High on Autumn

http://alleinimwald.tumblr.com/post/12197111437

 

 

Toiset herää tähän marraskuuhun hiukan myöhässä. Mulla on ollut koulussa niin kova kiire, että väsymys painaa päivästä toiseen ja nukun, jokatoinen päivä pommiin. Marraskuu on päässyt kiireiden ja väsymyksen vuoksi yllättämään täysin. En ole edes kunnolla huomannut, että ulkona on kylmää ja pimeää.

Perinteinen syysmasistelu kuuluu jokaisen pohjoismaalaisen joulun odotukseen. Siinä vaiheessa, kun ulkona on pimeetä ja kalsea tuuli, alkaa kamalanmoinen valitus, jota tyynnytellään muistamalla, että pian on joulu. Jouluodotus on ainakin täällä Ruotsissa kova sana näin marraskuun alussa. Joululeivonnaiset tulivat kauppoihin jo reilu viikko sitten ja joulukoristeita on myyty jo syyskuusta lähtien.

Mä olen innostunut tästä syksystä kyllä ihan ilman joulunodotustakin. Istuin tänään kirjastossa kymmeneen asti illalla ja kirjastosta ulos astuessani totesin maan olevan taas märkä ja ulkona olevan pilkkopimeää. Koska pienestä flunssastani johtuen en päässyt tänään salille, ajattelin lääkitä itseäni ja juhlistaa syksyä kuumalla kaakaolla. Poikkesin kotimatkallani Hemköpiin ja ostin tummaakaakaota, kolme viikunaa ja kaksi mangoa (kaikkea muuta paitsi Fairtraid ja kestäväkehitys sisältöinen ostoskori. Harmittaa että mangoilla ja kaakaolla herkuttelu on vähän väärin). Kaakaotani varten ostin myös litran maitoa, jota en saanut mahdutetuksi laukkuuni, joten kannoin pönikkää loppumatkan kädessäni.

Matkalla kotiin sain aivan mielettömän tyytyväisyyden tunteen. Oli ihanaa olla Göteborgissa juuri sinä sateisen vilpoisena syyshetkenä. Kantelin maitolitraa kainallossani kaupungin pääkadun ylittäen ja katselin vastaan tulevia ihmisiä. Ratikoiden kylttivalot loistivat tihkusateessa upeasti ja ratikoiden ovien pauke ja kuulutusäänet loivat minulle hyvin kotoisan tunteen. Ihmiset olivat pukeutuneet lämpöisästi ja minäkin olin vetänyt äidin tekemän kaulahuivin lämpimästi kaulanympäri. Puolipelottavat Göteborgin taksit huristelivat kaduilla ja Sibyllan nakkikioskin tuoksut leijuivat kosteassa ilmassa. Minun olisi melkein tehnyt mieli tanssia iloisuudesta. Sinä hetkenä mietin, etten välttämättä palaisi Suomeen, vaikka mahdollisuus minulle annettaisiinkin. Täällä on kivaa!