Kesäloman aikana olen saanut selkeästi enemmän rohkeutta puhumiseen. Vaikka kielitaito ei ole mihinkään edellisestä keväästä kehittynyt, puhun selkeästi ahkerammin ja avoimemmin ruotsia nyt kuin aiemmin. Olen lisäksi lopettanut suomalaisuuteni selittelyn. Kuten aiemmissa blogipäivityksissä olen kirjoittanut, kuulee puheestani ilmiselvästi, että tulen Suomesta. On helpottavaa ja rennompaa jutella ihmisten kanssa ja osallistua keskusteluun, kun suoraan hyppää sen "mä puhun hassusti koska tuun Suomesta"- osion yli ja puhuukin sen sijaan jostain mielenkiintoisesta ja mukavasta.
Vaikka olenkin opiskellut uutta asennetta ruotsin puhumiseen, eivät kieliongelmat ole missään nimessä kuitenkaan vielä ohi. Koin lähes elokuvakohtauksen mukaisen kokemuksen valmistautuessamme ryhmämme kanssa oikeusfilosofian seminaariin. Keskustelumme oli todella korkealentoista: tasolla mitä on moraali ja onko olemassa "yhteistä" moraalia vai onko moraali aina subjektiivista. Halusin kovasti osallistua keskusteluun ja yritinkin parhaani mukaan tuoda omia näkemyksiäni esille. Olen aiemminkin kokenut suuria tuskastumisen hetkiä, kun kielitaito ei olekaan riittänyt omien ajatusten esittämiseen. Filosofia, metafysiikka ja oikeuspolitiikka sai aivoni kuitenkin tällä kertaa raksuttamaan niin lujaa, että tuskastumisen tunne oli täysin erilainen. Tunsin kuinka pääkopassani suhisi ja -omasta mielestäni, hienot ajatukset sinkoilivat kallon seinämästä toiseen. Ajatusten ulospääsyn edessä oli kuitenkin valtava kielitaidottomuuden kivimuuri, joka esti pienimmänkin neronleimauksen ulospääsyn. Tuntui melkein kiusalta kuunnella ryhmäläisteni keskustelua, sillä pidin heidän ajatuksiaan todella mielenkiintoisina ja olisin mielelläni osallistunut keskusteluun enemmän, kuin todellisuudessa pystyin. Jos sain puheen vuoron, kerroin oman asiani kolme kertaa samoja sanoja käyttäen, ainostaan vaihtaen hiukan sanajärjestystä (joka ei koskaan tee ruotsistani yhtään ymmärrettävämpää). Huolimatta siitä, etten itse pysty osallistumaan keskusteluihin kamalan suurella panoksella, olen kuitenkin nauttinut kurssistamme todella paljon. Mahtavaa huomata kuinka fiksua porukkaa luokallamme on.
You go, Girl!
VastaaPoistaMitäs jos kirjoittaisi niitä ajatuksia paperille suomeksi. Tavoitteena ja tarkoituksenahan on oppia. Sait varmaan paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia keskustelustanne. Siinä paperilla ajatuksia mutustellessa, ne ehkä pikku hiljaa alkavat saada myös ruotsinkielisen muodon. Talaa svenskaa vaan ihan huolettomasti. Siitä se sitten alkaa saada göteborgilaisen muodon.