Multa on jäänyt kokonaan kirjoittamatta viime viikon tärkein blogikirjoitus. Olin viikko sitten lauantaina katsomassa Melodifestivalia luokkakaverini luona ja viettämässä herkkutäyteistä iltaa. Melodifestival on vastaava juttu kuin Suomen Uuden musiikin festivaali, tosin tällä ruotsalaisella versiolla on paljon pidemmät ja vahvemmat juuret kuin suomalaisella formaatilla. Idea on sama: voittaja esiintyjä pääsee edustamaan maata Euroviisuihin. Ruotsissa Melodifestival kestää monta monta viikkoa ja kiertää kaikki maan suurimmat kaupungit ympäri taaten täyden hallin glitteriä, showta ja pop-pumputusta. Ruotsissa Melodifestivalia seurataan sankoin joukoin ja kuten itse järjestäjät ilmoittivat pariviikkoa sitten avausmusiikkinumerossaan, kyseessä ei ole ainoastaan bögarnas fest vaan folkets fest.
Huomasin meidän Melodifestival-illassa, että suomalainen asenne musiikkiin ei selkeästikään ole tarpeeksi suurta antautumista asialle. En saanut kauheesti arvostusta mun ihan kiva-kommenteilla. Ylläolevaa biisiä kuuluisi jokaisen itseään kunnioittavan opiskelijan vihata, mutta omasta mielestäni toi on aika perus Euroviisu-kauraa eikä poikkea juurikaan muusta genren popjumputuksesta. Tuomitkaa itse. Vielä ei olla voittajaa valittu Ruotsissa, mutta eiköhän se täälläkin pian selviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti