sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Viikon parhaat

Viikon paras
Lakikirja on palannut kuvioihin! Uusi kurssi on alkanut ja oikeusfilosofia ja -sosiologia on jäänyt taakse (ainakin osittain) ja se tuntuu ihanalta. Nyt voi taas heittää aivot naulaan ja lukea pelkästään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sen enempää kyseenalaistamatta sen oikeudenmukaisuutta. Kuulostaa ehkä huolestuttavan kevytmieliseltä, mutta kyseenalaistaminen on upottava suo ja sen vuoksi on ihanaa palata taas tavallisen opiskelun pariin, jolloin loppupeileissä ratkaisee vain faktan osaaminen.

Viikon paras ylläri
Sain mammalta ja mummilta (tällä kertaa äidinäidiltä) paketin joka sisälsi äidin neuloman syyshuivin, suklaata, kesätöistä lahjaksi saamani Aarikan salaattiottimet sekä aivan mahtavan kortin. Ai että kun nautinkin meidän mummin ja mamman itseironiasta. Kortti on melkein kehystämisen arvoinen. Ei ole täysin minun vikani jos olen hiukan kaheli - se kulkee näet suvussa.

Viikon kiusallisuus
Pohdinpahan vain, että mistä johtuu että vedän puoleeni ihmisiä, jotka ovat seksuaalisuutensa kanssa yli avoimia? Merimiehillä on nainen joka satamassa, mutta minulla puolestaan on "joka satamassa" ainakin yksi ihminen, joka haluaa jakaa kaikki intiimeimmät uutisensa minun kanssani. Istuin tällä viikolla koulukaverini kanssa lounaalla koulumme ruokalassa, kun tämä alkoi kertomaan omista motorisoiduista leluistaan ja pyysi minulta neuvoa ongelmiinsa. Onkohan vika vain minussa kun kiusaannun tällaisista keskusteluista?

Viikon opiskelijariento
Oltiin Julian kanssa pelaamassa Riikan opiskelijasolun keittiössä Beer Pongia ja syömässä ranskalaisen kokin väsäämiä herkku-crepesejä (lettusia). Oli aivan super lystikäs ilta.  Beer Pong on alunperin jenkki college-opiskelijoiden juomapeliksi muodostunut ajanviettto, jossa vastakkain pelaavat joukkueet yrittävät heittää pingispalloa vastustaja puolen olutmukeihin. Jos pallo menee mukiin, joutuu joukkue juomaan olutmukin tyhjäksi ja se joukkue, jonka mukit ensimmäisenä loppuvat häviävät pelin. Juomapeliä Beer Pongista ei ole meille muodostunut vaan enemmänkin vain hauska ajanviete. Se oli mukavaa perjantai-illan hengailua!


Viikon onnellisin ajan- ja rahanhassaus
Olin tänään muutaman koulukaverini kanssa Göteborgin suklaamessuilla. Messut järjestettiin Göteborgin kaupunginmuseossa ja kiertelimme suklaakojulta toiselle yli kolmen tunnin ajan. Esillä oli vain ja ainoastaan exclusive merkkejä, joten esim. Marabota ei näkynyt mailla halmeilla. Olin yllättynyt maistelukestävyydestämme. Salaisuus toki oli se, että maisitaiset olivat todella vain pieniä hippusia ja kysymyksessä oli laadukkaat suklaat, joten makuelämyksen sai kokea jokaisella pienellä hippusella, eikä makean ähkyä tullut ennen kuin vasta kolmen tunnin jälkeen. Ostin kolme pientä levyä messujen maukkainta suklaata joululahjaksi joillekin kolmelle onnekkaalle. Suklaassa on merisuolaa ja se kertoo suklaasta jo jotakin, jos vielä kolmen tunnin suklaansyönnin jälkeen makuelämys meinaa viedä kielen mennessään. Maistoin ostamaani suklaata siis aivan viimeiseksi koko messuilla. 
Terottaen vielä, ettei nuo konvehdit tuossa ole maisitaisia. Nämä minun kutsumani "maistiaishippuset" olivat siis oikeita hippusia.

Anneli, Sofia ja appelsiinisuklaa-suihkulähde


Iloista viikonalkua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti