sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Viikon parhaat

Viikon kotityö:
Vihdoinkin sain varattua pesutupa-ajan ja nyt olen pessyt neljä koneellista pyykkiä, joka minulla on lojunut täällä nurkissani. Ehdin jo muutaman päivän käyttää rumimpia hätävara-vaatteitani, koska pyykkituvassa ei ollut minulle sopivia aikoja vapaana. Tuli myös todettua, ettei valkoisiin pyyhkeisiin kannata pyyhkiä meikin jämiä, koska ripsaritahrat eivät lähde pois pesussa. Uudet valkoiset pyyhkeeni ovat nyt pikkusen pilalla.

Viikon suomalaisvitsi:
"Kaikki suomalaiset miehet on homoja". Tapasin lätkän maailmanmestaruudesta happaman ruotsalaisen jääkiekkoilijan, joka selkeästi oli viettänyt aikaa suomalaisessa seurassa, koska osasi kääntää ruotslaisvitsin suomalaisia vastaan. Samassa jengissä kuulin myös vitsit suomalaisesta kesäkeitosta (koskenkorvaa lautasella ja voikukka koristeena) sekä suomalaisista snabsilauluista (laulu menee: "Nu"). 

Viikon suuret kiksit:
Viikon suurimmat kiksit sain roskislöydöistäni. Dyykkasin talomme roskiksesta maton, kaksi kahvikuppia ja pari tyynyä. Löytöni hyödyttävät minua taloudellisesti, kun kukkaroni skipaa matto- ja sohvatyynyostostelut. Lisäksi omatuntoni kiittää, etenkin tämän viikon "maailman pelastus"-luentojen jälkeen. Tavarat eivät joutuneet nyt kaatopaikalle ja muutama tavara jäi tästä maailmasta kuluttamatta (matto ja tyynyt jotka olisin ostanut). Innostuin tästä ympäristöystävällisemmästä kuluttamisesta niin, että aloin suunnittelemaan Suomeen jouluksi tulemista juna- ja venekyydein lentämisen sijasta.

Viikon makuelämys:
Palkintosyöpöttelin torstaina istuttuani kuusi tuntia putkeen luennolla. Makuelämys oli marenki-sitrusmarmeladi kakkupalanen Hagan ihanimmassa, viihtyisimmässä ja maukkaimmassa kahvilassa Lr Pétit Caféssa.

Viikon biisi:
Suuren Idol-innostukseni siivittämänä olen valinnut viikon artistiksi Idols-kilpailija Amanda Fondellin ja hänen todella mielenkiintoiset tulkintansa Brittney Spearsin Womanizerista ja Outkastin Hey Ya-kappaleesta.



Viikon koulufiilis:
Tämä viikko on ollut koulussa erinomainen. Meillä on ollut mahtavia luentoja ja paljon asiaa vastuullisuudesta tässä maailmassa. Olemme käsitelleet kestävää kehitystä ympäristön, talouden ja sosiaalisten tarpeiden näkökulmasta, puhuneet ihmisoikeuksista ja niiden todellisesta touteuttamisesta sekä sukupuolirooli-olettamista lainsäädännössä. Ruotsalainen kansankoti-vivahde ja "tasapuolisuuden puolesta on taisteltava"-tyyppinen asenne on ollut vahvasti esillä opetuksessa. Uskon, että opetuskokemukseni on ollut melko ainutlaatuinen. Samanlainen kaiken kyseenalaistava pohdiskelu ei olisi varmaan missään muualla päin maailmaa toteutunut yhtä voimakkaasti. Ruotslaisten taistelu sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta on yhä yhtä agressiivista, kuin 1900-luvun alussa, jolloin naiset todella olivat vielä toisenluokan kansaa. Tasa-arvo on erittäin tärkeä asia ja sen edistämiseksi on tehtävä töitä, mutta meidän on myös pystyttävä toteamaan, että olemme tähän mennessä saavuttaneet paljon ja että johonkin on pistettävä myös raja sille millä keinoilla todelliseen tasa-arvoon pyritään. Räikeimpiä yksityiselämään puuttuvia lakisäädöksiä ei voida mielestäni hyväksyä sillä perusteella, että tarkoituksena on tasa-arvon edistäminen yhteiskunnassa.

Viikon turhin ajanhukka:
Maria Shown uusin jakso á la Saana ja Jussi Parviainen. Minun mielipiteeni on että Maria Veitola voisi tehdä parempaakin showta. Ihan roskaa oli koko jakso! Absurdia, että Veitolan kaltainen fiksu nainen haastattelee 7päivää julkkiksia ja on ihan messissä siinä, kuka petti ketä ja milloin. Tuollainen kurakansa tekee vain suuren karhunpalveluksen Veitolalle, joka voisi oikeasti tehdä Suomen parasta talkshowta. Toisaalta, eihän se Maria pääsisi samalla tavalla kuitteilemaan, joillekin oikeasti uskottaville vierailleen. Esimerkki viime jaksosta: Jussi Parviainen tulee sisään studioon ja kättelee Maria Veitolaa. Maria toteaa: Kivaa, että saan vain kädenpuristuksen (halauksen sijasta). Mä oon varmaan liian vanha sulle. (Parviaisen vaimo on 19 -vuotias)

2 kommenttia:

  1. Demokratia on ylitsepääsemätön arvo Ruotsissa. Haluaisin ajatella että niin on kaikkialla täällä pohjoismaissa ja Euroopassa mutta Ruotsissa sitä painotetaan aivan erityisesti. Kuuntelin torstaina Rinkebyn koulun rehtorin puhetta. Rinkebyn koulussa koululaisista noin 97 % on maahanmuuttajataustaisia ja sana demokratia ja sen tinkimätön puolustus toistui useaan otteeseen rehtorin puheessa.
    Ja tuohon suomalaisuuteen. Tässä vielä kuikkasopan ohje.
    Otetaan litra vettä ja kattila. Laitetaan kattila hellalle ja lisätään vesi. Otetaan kuikka ja lisätään se keittoon. Keitetään hiljaisella lämmöllä noin tunti. Heitetään vesi pois ja lisätään koskenkorvaa kaksi pulloa. Heitetään kuikka pois ja sen jälkeen nautitaan keitto. Nam, sanoi suomalainen.

    VastaaPoista
  2. Näin on. Demokratia on täällä erittäin painava juttu. Olen jopa ajatellut kirjoittaa asiasta tänne blogiin, sillä tuntuu ettei mediassa voida keskustella kevyimmstäkään aiheesta viittaamatta demokratiaan. Demokratia taitaakin olla ruotsalaisessa mediassa kolmanneksi esiintynein sana heti ja:n, och:n ja falukorv:n jälkeen.

    VastaaPoista